Voi veli mikä vohveli!

Väännettiin kättä otsikosta.

J: Eikö sen pitäisi olla Voi veljet, mitkä vohvelit?
H: No ei, koska sitten se ei enää rimmaa.
J: Ok.
H: No keksi parempi!
J: Ei kun se on tosi hyvä.

Joonas osti muistaakseni raskausaikanani Clasulta vohveliraudan, joka paistaa kaksi vohvelia kerralla. Sillä paistelee tämmöisen kasan 20 minuutissa, eikä kokoamiseen mene muutamaa minuuttia kauempaa.
Huomattavasti nopeammin tämä kiskaistaan parempiin suihin, siihen ei mennyt lähellekään samaa aikaa kuin paistamiseen.
En osaa opettaa kärsivällisyyttä, koska en omaa moista hyvettä laisinkaan.

Vohvelitaikina
taikinasta tulee n.12 suurta vohvelia, kasa riittää neljälle, säkällä kuudelle
3 kananmunaa (suosi luomua)
4 dl maitoa
1 dl vissyä
3 dl vehnäjauhoja
1 dl mantelijauhoja
1 tl suolaa

Sekoita munat ja nesteet keskenään, siivilöi messiin vehnäjauho ja vispaa menemään. Lisää mantelijauho, suola ja sekoita kunnolla. Pärjäät myös ilman mantelijauhoja, itse löysin pussista jämät ja heitin ne taikinaan, oli kyllä parhaat vohvelit ikinä, eli lienee tuolla mantelijauholla näppinsä pelissä.

Paista vohveleita 2-3 minuuttia, älä turhaan availe rautaa ensimmäisen minuutin aikana kuten itse aina päädyn tekemään, ei se ole valmis ainakaan kahteen minuuttiin. Ja itse tykkään astetta tummemmista, siksi paistan vähän kauemmin. Höylään juustohöylällä vohveliraudalle ohuet slaissit jääkaappikylmää voita ennen jokaista vohvelia, tästä en tingi, sillä sen huomaa maussa. Levittele vohvelit leivinpaperin päälle jäähtymään, niiden pitää olla kunnolla viilenneet, ennen kuin kokoat kakun. Tai kakun ja kakun, on se kuitenkin enemmän kakku kuin se minkä näin Instagramissa ja pahoitin mieleni. Vesimeloni oli kuorrutettu kermalla ja koristeltu ruusuilla ja sitä väitettiin kakuksi. Ei ole kakku, on vesimelonia.

Täytteen riipaisin kasaan niistä kamoista, mitä jääkaapissa sattui olemaan. Periaatteessa kaikki hapanmaitotuotteet voi änkeä yhteen ja aina hyvä tulee. Pelkkä kermavaahto on yksinään aivan turhan lälly, mutta kun sekaan heitetään vähän happamammat kamut, niin johan alkaa toimia. Ja sokerilla sitä on turha kyllästää, toimii paremmin ilman. Ainakin mun mielestä ja kielestä.

Täyte
2-3 dl kermaa
1 dl ranskankermaa
1 dl turkkilaista jugurttia
1 tl vaniljasokeria

Vispaa kerma vaahdoksi, sekoita joukkoon jugurtti ja ranskankerma, mausta vaniljasokerilla. Lataa seos pursotinpussiin (sanoinhan, että käytän niitä kaikessa) ja leikkaa pussiin pieni reikä.

Kokoa vohvelitorni töräyttämällä täytettä ja heittämällä muutama marja jokaisen vohvelin päälle, jatka kunnes olet huipulla!
Koristele komeus marjoilla ja töpsäytä päälle vähän tomusokeria. Ihaile kättesi jälkeä tovi, sillä kauaa se ei siinä nökötä.

Jätin kuvan punaiset marjat toisiin touhuihin, tunnelma oli sininen ja marjat sen mukaan.

Valmis!
Eipä muuten ole, vaahterasiirappia ei saa unohtaa! Vaahterasiirappi olisi ihan riittävä syy muuttaa Kanadaan.

Eli uusi yritys:

Viirun ja Pesosen pannkakstårta saattaa jäädä kakkoseksi.
Tietyt asiat maailmassa ovat enemmän kuin osiensa summa, yksi niistä on kasa vohveleita.