viilaan ja höylään

viilaan ja höylään
10.2.2015 Hanna
Kategoriat: ruoka, yleinen

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOlen kuullut monen syövän kevytlevitteitä sen takia, että niitä on niin helppo levittää. Kylmää voita kun ei veitsellä jaksa nirhata. En jaksa minäkään, leipähän siinä rikki menee. Kirnuvoin ystävä keinot keksii ja jakaa ne nyt teillekin!
Neuvolassa neuvotaan seuraavaa: ”leipä ei lihota jos valitset päällykset harkiten.” Tohdin olla asiassa eri mieltä, yhdeksän palaa leipää vuorokaudessa lihottaa aivan taatusti, vaikkei päälle lataisi kuin oman ylähuulensa. En lähtisi siis syyttämään päällisiä, vaan miettimään noita määriä – niin leivän kuin päällistenkin suhteen. Ja laatua, sitä etenkin.

voiItse syön leipää kun se on tuoretta, muutaman kerran viikossa, toisinaan vaan kerran. Ja päälle tahdon voita ja viipaleen kermajuustoa. Ei ole kertynyt vyötärölle. Minun ruokaympyräni ainoa sääntö on kohtuus, kaikessa.
Jääkaappikylmä voi taipuu tahtooni kun lähestyn sitä juustohöylän kanssa. Keittiössämme on pari erilaista juustohöylää, yksi höylää ohuen ohutta, se sopii voin käsittelyyn. Tuo kuvassa näkyvä on kermajuustoille, sillä saa vähän paksumpaa siivua. Sen jälkeen se onkin helppo levittää leivälle, kun on sen ensin höylännyt kaarelle.
Nerokasta, eikö? Kuvan leivän toi minulle Eeva, sen leikkasin minä ja kuvasi Stella. Hyvä leipä yhdistää, kuten huomaatte. Metrin pituinen perheleipä ihastutti jo Instagramissa, siitäkin syystä että sitä saa ostaa sunnuntainakin vastaleivottuna ja heittää sen keskelle pitkää pöytää, tusinan toverin jaettavaksi. Ja perään paketti voita ja juustohöylä kiertämään.

8 kommenttia

  1. katiaviron 5 vuotta ago

    Sama peli käytössä. Hyvä tuore leipä voin kanssa on aivan taivaallinen nautinto! Eikä se tosiaankaan mihinkään kerry, verisuoniinkaan, ainakaan mitenkään automaattisesti. En aio varmuuden vuoksi tästäkään kieltäytyä, kun veriarvot ei huutele kolesterolia eikä paino nouse.

    • hanna 5 vuotta ago

      Mieluummin yksi hyvä leipä kuin kymmenen keskinkertaista. Iloa sun kevääseen!

  2. sari 5 vuotta ago

    Meillakin laitetaan vaan voita leivan paalle, ja taman takia sita on aina ”puikko” huoneenlammossa. Sama voipuikko on ehka viikon poydalla (rasiassa kannen alla) ennen kuin se tulee kaytetyksi, enka ole huomannut mitaa vikaa maussa kesallakaan. Taalla Kanadassa en ole tainnut kenellakaan nahda kevytlevitteita jaakaapissa, eli nama(kin) taitaa vaan olla niita (ruoka)kulttuurieroja.

    • hanna 5 vuotta ago

      Minullakin on toisinaan voi pöydällä, eikä se miksikään mene. Parempiin suihin, korkeintaan. Kaikkea hyvää sinne Kanadaan!

  3. ulla 5 vuotta ago

    Osaisitko vinkata juustohöylää, joka tekee ohuenohutta siivua? Meiltä parhaimmillaan löytynyt kolma höylää, joilla saa vain paksuja siivuja, vieraatkin välillä etsiskeli ohuempaa siivua tekevää mallia laatikoista!

    Ja minun mielestä parasta kuitenkin on monta ohutta siivua juustoa leivän päällä!

    • hanna 5 vuotta ago

      No itsehän olen vääntänyt yhden höylän käsin sellaiseksi, että se höylää todella ohutta – testaapa, omalla vastuulla! 😉

  4. Anu 5 vuotta ago

    Ihana tuo vaaleansininen pata! 🙂

  5. I May Say 5 vuotta ago

    Mä teen ”margariinin” itse: voita, öljy & vettä. Kaupasta sitä myrkkyä en kanna.
    Varmaan tulee halvemmaksikin kuin valmis margariini.
    Mä taas rakastan sitä sitkeää ruisleipää, jossa pääsee hampaat töihin. Oululaisen luomu jälkkäriä, paloina. Erityisen hyvää viikon työmatkojen jälkeen vahvan teen kera.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*