muodikas muikkari

muodikas muikkari
20.11.2014 Hanna
Kategoriat: yleinen

ravintola savoy Terveiset vaatekasasta, olen lajitellut melkoisen setin lauantain Fashion-kirpparille, jonne on tässä vaiheessa ilmoittautunut jo liki 600 vierasta – melkoista! Kirppisemäntä on aivan hämillään ja innoissaan, sana on jälleen kiirinyt ja toisen käden aarteet kiinnostavat kansaa.
Fashion-kirppis täyttää neljä vuotta, kunpa ehtisin leipoa kakun. Jos en, niin Pompierin keittiössä on varauduttu nälkäisiin ja janoisiin vieraisiin, pikkurahalla ihanaa safkaa.

Nähdäänkö lauantaina?!

2 kommenttia

  1. Miia 4 vuotta ago

    Hei!
    Ensimmäisen kirjasi ilmestyessä mietin, että nimi ”Safkaa” on sellainen, etten pysty samastumaan siihen. Kirja tuntuu itselleni vieraalta, kun nimensä perusteella se identifioituu niin vahvasti helsinkiläiselle kohdeyleisölle. Tämä juontaa juurensa siihen, että olen kotoisin Pohjois-Suomesta, enkä tunne eteläistä slangia lainkaan omakseni. Vaikka olen muutanut ennen etelään ennen vuosituhannen vaihdetta, olen saanut säilytettyä vanhan murteeni siitä huolimatta, että opetan suomea työkseni. Ihmettelijöille olen perustellut asian siten, ettei helsinkiläinenkään ala puhua savon murretta Kuopioon muuttaessaan – miksi siis meidän muualta Etelä-Suomeen muuttavien täytyisi luopua murteistamme?

    Eilen illalla luin jotain vanhaa naistenlehteä, jossa sinun kerrottiin odotusteni vastaisesti olevan kotoisin Puolangalta. Tämä oli todellinen yllätys, kun en ainakaan tv:ssä puhuessasi ole kuullut puheessasi lainkaan kainuulaisia piirteitä. Minua jäi siis kovasti mietityttämään juurtesi ja kirjan nimen yhteensovittaminen – pystytkö kokemaan slangin jo osaksi omaa identiteettiäsi? Voin kuvitella, että kirjan nimeää samaan tapaan kuin lapsensa – valitsee nimen, joka mahdollisimman hyvin sopii omaan suuhun ja perheen yhteiseen identiteettiin. Ymmärrän toki, että kirjan nimeen vaikuttaa myös miehesi osallisuus.

    Asia tuli yöllä uneenikin: hain töitä helsinkiläisestä ravintolasta ja ensimmäisenä kysyin, saavatko työntekijät puhua omalla murteellaan. Sain onneksi luvan.

  2. hanna 4 vuotta ago

    hei, kiitos kommentistasi.

    juureni ovat puolangalla, ja kovin olen niistä ylpeä. murre harmikseni haihtui, vaikea sanoa missä vaiheessa, sillä asuin puolangan jälkeen parissa muussakin kaupungissa ennen kuin saavuin kotiin, eli helsinkiin. olen melkoinen murremasiina kun sille päälle satun, sanavarastooni kuuluu sanoja joita kukaan ei ymmärrä. 😉

    yhä se sieltä jostain tulee, kun soitan siellä asuville sukulaisilleni – eli ei se kokonaan pois ole kadonnut, onneksi.

    kaunista joulun odotusta!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*