Kermaperse & Komposti aalloilla just nyt ja 24/7

/ hanna / (6) kommentoi

JJ review final jpeg output 2048px 034Instan puolella aiheesta on jo huudeltu tovi, mutta halusin muistutella tännekin meidän uudesta aluevaltauksestamme.

Maailmalla suuressa suosiossa olevat podcastit ovat tulossa kovasti myös Suomeen ja niihin kun pääsee kiinni niin koukuttumisen riski on suuri. Itse jäin vakavaan Serial-sarjan koukkuun, sen jälkeen intouduin kuuntelemaan ruotsalaisia suosikkeja ja nyt onnekseni olen jo löytänyt Wecastin kautta mahtavia kotimaisia julkaisuja.

Jos podcast ei ole sinulle vielä tuttu, niin se on verkossa julkaistava ohjelma, jonka voit kuunnella sinulle sopivana aikana ja tilata sen itsellesi uunituoreena luureihin, meidän podcastimme julkaisupäivä on keskiviikko. Olemme nauhoittaneet kolme jaksoa, joissa ensimmäisessä paljastamme podcastimme nerokkaan Kermaperse & Komposti -nimen taustoja, toisessa jaksossa otimme taaperot mukaan kahdeksan neliön kokoiseen, johdoilla viriteltyyn studioon (yhä tulee hiki pelkästä ajatuksesta!) ja kolmas jakso paneutuu rohkeuteen ja toisen tukemiseen. Viimeisimmässä jaksossa piti purra huulta, ettei olisi itku tullut, kai tämä on omanlaista terapiaa, intiimiä jutustelua puolison kanssa, asioista joita haluamme jakaa myös teidän kanssanne.

Olen arkaillut tiettyjen aiheiden sivuamista täällä blogin puolella, juuri niiden aiheiden kimppuun hyökkäämme studiossa, se tuntuu luontevalta ja meille sopivalta kanavalta. Luurit päässä pienessä studiossa rakastamani miehen kanssa, mikäs sen mukavampaa. Paitsi kuulijaluvut, jotka ovat jo kahden ensimmäisen jakson perusteella aivan huippuja!

Aiheita on jonossa jo muutamia, mutta otamme ilolla vastaan kysymyksiänne ja ehdotuksianne podcastin aiheiksi. Sana vapaa, olkaa hyvät!

JJ review final jpeg output 2048px 035


Kahvin sosiaalinen merkitys

/ hanna / (13) kommentoi

Kaupallinen yhteistyö Paulig

Ollaan Joonaksen kanssa pienyrittäjiä, mutta kahvinkulutuksemme on varmasti keskisuuren yrityksen luokkaa. Tähän saattaa vaikuttaa myös allekirjoittaneen lähestyvä keski-ikä ja kaksoset, jotka tykkäävät olla hereillä jo kukonlaulun aikaan. Aamulla arvostan omaa rauhaa, en juurikaan turise ensimmäisen kahvikupin äärellä, kiitokset saan sanottua, sillä Joonas on hän joka kupin eteeni kantaa. Arjessa on paljon rakkautta, tämä yksi niistä pienistä ja merkitsevistä asioista. Startata vaimo uuteen päivään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aamu alkaa siis kupposella, jatkuu lounasaikaan toisella, joka nautitaan usein ravintolassa lounaan jälkeen. The Cock on yksi lempirafloistamme, sinne mahtuu kaksosrattailla, ruoka on mainiota ja henkilökunta priimaa. Ja mikä parasta, saamme palan ravintolaa kotiimme Hawaii-kahvin muodossa, kahvi jonka paahtoi Robert Paulig Roastery ja kehitti Hawaii-ravintoloiden herkkusuut. Holiday ja Sandrot ovat samaa sarjaa, kaikille peukku meidän perheeltä!

Rupattelimme Jonnan kanssa kahvista ja asiakkaiden kahvitottumuksista, Jonna on monitoiminainen Hawaii-ravintoloiden takana.
Jokainen ravintola-alalla ollut tietää miten ihanaa on saapua aamutuimaan ennen avaamista ravintolaan, joka vaikuttaa vielä nukkuvan. Vastaan eksyy aamuvirkun vihannestukkurin lisäksi vain kahvintuoksu, joka kutsuu luokseen ravintolaan saapuvat kokit ja tarjoilijat, kokoaa perheen yhteen. Kahvin äärellä moikataan, kysytään kuulumiset ja kootaan päivän paletti kasaan ja hypätään yksissä tuumin sorvin ääreen.

Pohdimme josko ravintolaa voisi edes olla ilman kahvia, totesimme yhteen ääneen sen olevan täysin mahdotonta.
The beaning of life lukee kupposen sisäsivussa, naulan kantaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kahvidrinkkejä on juotu kautta maailman sivun (alan kuulostaa todella vanhalta), nyt ne tekevät taas vahvasti tuloaan myös ravintoloiden listoille. Kukapa ei muistaisi hot shottia? Sitä kuulkaa saa Cockista, kuulin olevan melkoisen suosittu, etenkin isompien porukoiden yhteisenä teemana illan tuntien vaihtuessa aamuksi.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERALounaalta kotiin ja perheen pariin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERANeljäsluokkalaiseni on kovin halukas viettämään aikaa kirjojensa, kamujensa ja läksyjensä parissa, mutta minulla on kikka, kun haluan hänen viettävän aikaa kanssani, me leivomme yhdessä!

Teimme tänään mokkapaloja, mutta leivinpaperia ei löytynyt niin latasimme taikinan muffinssivuokiin, jotka ujutimme muffinssipellille. Teimme mokkapalojen kuorrutteen ja yritimme taiteilla kauniita kuppikakkuja, allekirjoittanut lorautti vähän liikaa kahvia kuorrutteeseen, joten siitä tuli hiukan liian juoksevaa. Saimme sen kuitenkin lapioitua lautasille ja parempiin suihin.
Olen leiponut esikoiseni kanssa taaperoikäisestä asti, heti kun hänellä pysyi puulasta kädessä, pääsi hän mukaan leipomishommiin. Tätä perinnettä haluan pitää yllä, se on meille tärkeä hetki kun voimme vaihtaa ajatuksia ja olla yhdessä, aina kun ei välttämättä ehditä leffaan taikka lenkille.

Mokkapalojen resepti on keittokirjastani, saatte tekin ohjeen, vaikka uskon hyvän mokkapalareseptin löytyvän jokaisesta suomalaisesta kodista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAMokkapalat

2 munaa
3 dl sokeria
1 ½ dl maitoa
4 ½ dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
150 g voisulaa
2 tl vaniljasokeria
2 rkl tummaa leivontakaakaota

kuorrutus:

3 ½ dl (200 g) tomusokeria
4 rkl voisulaa
3 rkl tummapaahtoista kahvia, esim. Robert Paulig Roasteryn Hawaii-kahvia
1 rkl tummaa leivontakaakaota

Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi.
Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe, vaniljasokeri ja kaakao. Sekoita jauhoseos muna-sokerivaahtoon. Lisää maito ja voisula. Annostele taikina 12 muffinivuokaan ja paista 175 asteisessa uunissa n. 15 minuutin ajan, tökkää tikulla muffiniin, se on kypsä kun taikinaa ei enää tartu tikkuun.
Anna muffinssien jäähtyä ja tee kuorrutus.
Sekoita kulhossa kuorrutteen ainekset ja levitä jäähtyneiden muffinssien päälle. Nauti Hawaii-kupposen ja hyvän seuran kanssa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAMukavaa viikonloppua!


Mitä en tekisi jalkani vuoksi?

/ Joonas / (14) kommentoi

On yli 17 vuotta siitä, kun viimeksi pääsin kävelemään paljain jaloin.

Vuosien saatossa murehdin sitä yhä vähemmän, mutta se on silti se konkreettisin muisto syövästä. Joudun koko ajan pitämään jotain jalassa, jotta voin liikkua.

JJ review final jpeg output 2048px 031

Olin varma, ett lähes koko vuoden vaivannut akillesjännevamma tulisi johtamaan vuoden lopulla leikkaukseen. Jos siis haluaisin edelleen jatkaa juoksemista. Siksi olikin aikamoinen yllätys, kun lääkäri jalkani tilannetta tutkiessa huomasi, että suurin kipu ei johdukaan akillesjänteestä, joka oli itseasiassa jo paljon paremmassa kunnossa. Syy olikin kantapää, josta on nyt hävinnyt rasvapatjan lisäksi oikeastaan kaikki muu paitsi luut, jänteet ja nahka. Tai oikeastaan tilanne on sama kaikkialla jalassa.

Hieman hämmentyneenä tilanteesta en heti tajunnut mistä on kyse, kun lääkäri kertoi, että nykyään voisi olla mahdollista tehdä jalkaan rasvansiirto. Minulle oli aiemmin sanottu, että rasvapatjaa ei voisi millään korjata, mutta nyt tilanne on ilmeisesti toisin. Pienessä epätietoisuudessa suuntasin kotiin lappu kourassa, jossa oli uuden lääkärin numero.

Soitin heti seuraavana päivänä ajanvaraukseen ja sain ajan ensi vuoden alkuun. Taitaa pitää aika kiirettä klinikalla. Jos konsultaatioaikaa pitää odottaa näin kauan niin taitaa mennä hetki ennen kuin pääsen itse leikkaukseen.

JJ review final jpeg output 2048px 045

Kuitenkin jo seuraavana päivänä sain puhelun sairaalasta, jos haluisin ottaa seuraavalle viikolla vapautuneen ajan. Ehdottomasti, sanoin.

Odottavan aika ei ollut tällä kertaa pitkä ja eilen sain vihdoinkin kuulla, mitä jalalleni voitaisiin tehdä. Voitte arvata fiilikset, kun kuulin, että rasvansiirto voidaan todella tehdä ja tehdäänkin. Leikatun jalkani rasvapatja käytännössä rakennetaan uudestaan muualta kehostani otetun rasvan avulla. Ja koko homma tehdään tähystämällä. Kuulostaa simppeliltä, mutta sitä se ei ole.

JJ review final jpeg output 2048px 043

Minun on pakko alkaa keräämään rasvaa kroppaan, koska tällä hetkellä sitä ei ole riittävästi. Voisi luulla, että tämä on helppoa, mutta kun aikaa on vain kuukausi niin saan tehdä tosissaan töitä, kun samaan aikaan pitäisi kuitenkin pysyä kunnossa, jotta toipuminen sujuisi paremmin. Lisäksi rasvasolut eivät saa olla liian turvonneita, kun ne otetaan, koska ne tulevat kunnon nousun myötä taas pienenemään, joka ohentaa taas rasvapatjaa.

En saa varata jalalla noin kuukauteen ja senkin jälkeen vain asteittain eli luvassa ovat aika mielenkiintoiset ajat lasten kanssa. Ja muutenkin.

Mutta kun kyseessä on jalkani, olen valmis panostamaan kaiken, jotta saisin sen kuntoon ja ehkä vielä joskus kävelisin paljain jaloin.

Edes pienen matkan.

Kuvat: Antti Mutka