Kategoria: ruoka

yötöissä

/ hanna / Kommentoi

hanna gullichsen Ravintola-alalla pitkän uran tehneenä ovat öiset työtunnit kovin tuttuja, joskin niistä on monta vuotta aikaa. Viime yönä ehdin fiilistellä niitäkin muistoja, kun kokkailin pimeinä tunteina 400 g –kirjaa varten lihapiirakkaa ja burgerin sämpylöitä. Hyvä tuli, myöhään meni.
Tänään ruokapöytäämme istahtaa osa kuvaustiimiä, täältä pääset lukemaan tiimini kuulumisia – aion kirjottaa jokaisesta pikkuisen jutun. Pääsette tekin tutustumaan jengiin joka kirjojani kuvaa, taittaa, ken korjaa aakkoset oikeaan jamaan ja kuka assaroi, shoppaa ja kokkaa kanssani. Alansa huippuja jokainen.
Ensi viikko on tähänastisen elämäni jännittävin, siltä ainakin juuri nyt tuntuu. Pitäkää peukkuja ja olkaa mukana, niin Instagramissa kuin täällä bloginkin puolella.
Sunnuntaita!


viilaan ja höylään

/ hanna / (8) kommentoi

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOlen kuullut monen syövän kevytlevitteitä sen takia, että niitä on niin helppo levittää. Kylmää voita kun ei veitsellä jaksa nirhata. En jaksa minäkään, leipähän siinä rikki menee. Kirnuvoin ystävä keinot keksii ja jakaa ne nyt teillekin!
Neuvolassa neuvotaan seuraavaa: ”leipä ei lihota jos valitset päällykset harkiten.” Tohdin olla asiassa eri mieltä, yhdeksän palaa leipää vuorokaudessa lihottaa aivan taatusti, vaikkei päälle lataisi kuin oman ylähuulensa. En lähtisi siis syyttämään päällisiä, vaan miettimään noita määriä – niin leivän kuin päällistenkin suhteen. Ja laatua, sitä etenkin.

voiItse syön leipää kun se on tuoretta, muutaman kerran viikossa, toisinaan vaan kerran. Ja päälle tahdon voita ja viipaleen kermajuustoa. Ei ole kertynyt vyötärölle. Minun ruokaympyräni ainoa sääntö on kohtuus, kaikessa.
Jääkaappikylmä voi taipuu tahtooni kun lähestyn sitä juustohöylän kanssa. Keittiössämme on pari erilaista juustohöylää, yksi höylää ohuen ohutta, se sopii voin käsittelyyn. Tuo kuvassa näkyvä on kermajuustoille, sillä saa vähän paksumpaa siivua. Sen jälkeen se onkin helppo levittää leivälle, kun on sen ensin höylännyt kaarelle.
Nerokasta, eikö? Kuvan leivän toi minulle Eeva, sen leikkasin minä ja kuvasi Stella. Hyvä leipä yhdistää, kuten huomaatte. Metrin pituinen perheleipä ihastutti jo Instagramissa, siitäkin syystä että sitä saa ostaa sunnuntainakin vastaleivottuna ja heittää sen keskelle pitkää pöytää, tusinan toverin jaettavaksi. Ja perään paketti voita ja juustohöylä kiertämään.


sitruunapasta

/ hanna / (60) kommentoi

IMG_1954

Jos kävelisin unissani kauppaan, ostoskoristani löytyisi sitruunoita. Ostan niitä jokaisella kauppareissulla huolimatta siitä, onko niitä jo keittiössä tusina tai kaksi. Tässä pasta, jonne upotan sitruunan jos toisenkin, kokkaan tätä nykyään useammin kuin avokadopastaa, koska tähän löytyy aina raaka-aineet kaapista. Syy siihen tuossa jo paljastuikin. Sitrushedelmien sesonki on nyt parhaimmillaan, keltaista valikoimaa piisaa ja hinta on kohdillaan. Sitruunapastasta on satoja versioita, itse tykkään eniten tästä, siksi jaan sen nyt teillekin. Pasta on raikas ja kerma tekee siitä ihanan täyteläisen. Eiköhän tyhjennetä taas eksoottiset hedelmät kauppojen hyllyistä. Tähän hymiö.
Jos et pidä sitruunoista, et pidä tästä pastasta. Minulta on kysytty kymmeniä kertoja, että voiko avokadopastata tykätä jos ei pidä avokadoista. Vastaus: Ei voi.
Jos sen sijaan tykkäät sitruunoista, tulet rakastamaan tätä! Jos keität kuivapastaa, voit laittaa pastaveden kiehumaan heti kun alat hommiin. Kun kaivan veitsen laatikosta, on valmis ruoka edessäni 13 minuutin kuluttua. Pikaruokaa parhaimmillaan!

Sitruunapasta
2 – 3:lle

250 g tuorepastaa (esim. Fettuccine tuorepasta)
yhden sitruunan raastettu kuori ja 3 rkl sitruunanmehua
25 g voita
1 dl kuivaa valkoviiniä
muutama oksa timjamia
2 dl kuohukermaa
50 g raastettua parmesaania
hyppysellinen suolaa
mustapippuria

– Täytä kattila vedellä ja laita se jo hellalle odottelemaan pastaa saapuvaksi
– Raasta parmesaani, mittaa valmiiksi voi, valkoviini ja kerma
– Huuhdo sitruuna huolella, raasta siitä kuori (varo raastamasta valkoista osaa, se on kitkerää)
– Sulata voi paistinpannulla, lisää raastettu sitruunankuori ja sitruunanmehu, keitä minuutin verran
– Lisää pannulle viini ja nosta lämpöä, kiehauta jälleen minuutti
– Lisää kerma, sekoita tasaiseksi ja lisää joukkoon nippu timjaminoksia, kiehauta ja anna pöhistä miedolla lämmöllä 5-7 minuuttia, kunnes kastike sakenee, keitä tällä välin tuorepasta
– Lisää kiehuvaan, suolattuun veteen tuorepasta ja anna kiehua pari minuuttia
– Ongi timjaminoksat pannulta pois, niitä ei enää tarvita
– Mausta kastike suolalla ja reilulla mustapippurilla, lisää myös puolet raastetusta parmesaanista
– Valuta pasta ja nostele se pannulle kastikkeen joukkoon, pyörittele kastike pastan kimppuun
– Annostele lautasille, lisää annosten päälle loput parmesaanista ja halutessasi tuoreita silputtuja yrttejä (esim. ruohosipuli tai lehtipersilja)

sitruunapasta hanna gullichsen
sitruunapasta hanna gullichsenVoit halutessasi heittää mukaan pekonia, mozzarellaa, pinjansiemeniä tai mitä ikinä mieleen juolahtaa, ei se pastaa ainakaan pahenna. Avomieheni söi annoksensa hiljaisuuden vallitessa. Mitä hän kommentoi? Parasta ikinä! (Kuulemma molemmat, minä ja pasta)
Ruokahalua, kamut.

Ps. Instagramiin valmiit annoskuvat #sitruunapasta – jään odottelemaan!

sitruunapasta hanna gullichsen

  • veitsi ZEN / CHEZ MARIUS
    sitruunat luomu
  • lautanen Arabia / piilopaikka
    mustapippurit SANTA MARIA / 530 gramman täyttöpakkaus (olen pippuriaddikti)