Kategoria: ravintolat

Meidän perhe safkaa

/ hanna / (16) kommentoi

_04A7226Perheet safkaa -ravintolatapahtuma pyysi minut tukijakseen ja suojelijakseen, suostuin tähän innolla, sillä minäkin olen toisinaan törmännyt ennakkoluuloihin ja epäystävällisyyteen kun kuljemme lasten kanssa kaupungilla. Ravintolan kynnyksen kuuluisi olla hyvinkin matala, mutta usein se on tehty melko hankalaksi ylittää kun mukana on lapsia.

Tapaus tuoreesta muistista eiliseltä. Olimme eräässä tapahtumassa kutsuvieraina, tilaisuus oli tarkoitettu lapsiperheille ja kävelimme kadulle levitettyä punaista mattoa pitkin etuovelle. Odotukset olivat kovat, kolmasluokkalainen oli lukenut innolla kutsua ennen h-hetkeä. Ovella meitä vastaanottanut henkilö ilmoitti, että vaunut tulisi viedä sisäpihan telttaan jossa olisi  vaunuille myös vartiointi. Selitin, etten voi jättää nukkuvia vauvoja telttaan, saisimme vaunut kivasti kasaan sisälle, kopat irti rungosta ravintolapöydän alle ja viereen. Hmm, se on kyllä hankalaa. Mun pitää käydä kysymässä. Hmm, ehkä toisella kerralla olisi helpompaa, täällä on niin täyttä.

Are you seriously kidding me?

Tilanne sai meidät tuntemaan itsemme erittäin ei-toivotuiksi ja kävin moikkaamassa sisällä tuttua ja kovasti kunnioittamaani keittiömestaria ja poistuimme paikalta, pahaa mieltä on kovin hankala kelata takaisin.

Päädyimme The Cockiin johon meidät autettiin ilolla sisään ja vaikka ehdotimme voivamme taitella vaunut kasaan ja ottaa vain kopat mukaan, meille löydettiin pöytä johon saimme vaunut viereen. Vauvat seurasivat ravintolan menoa ja meininkiä iloisina parin tunnin ajan, nukkuivat välillä. Kolmasluokkalainen sai tarjoilijalta laastarin sormeensa, ja mikäs lapsen iloisemmaksi tekisi, kuin hänen tarpeidensa huomiointi. Hän söi innoissaan jopa friteeratut parsakaalit, joita erehtyi luulemaan cock wingseiksi, ei saisi nauraa, nauroin silti. Ei luottamuksen ansaitsemiseen suuria tarvita, huomioonottamista ja pieniä tekoja ravintolan puolelta.
Meidän laskumme oli 170 euroa ja uskallan väittää, ettei yhdelläkään ravintolalla ole vara käännyttää ostovoimaista asiakasta ovelta jos halajaa menestyä tämän kaupungin ravintolakartalla. Uusia paikkoja syntyy kuin sieniä sateella, kanta-asiakkuus ansaitaan.
Ilmainen vinkki: jos tilaisuuksia järkätään, laitetaan ovelle se nopeaälyisin ja tilannetajuisin kaveri – onnistunut ilta alkaa aina sydämellisestä vastaanotosta. Tätä uutista ei olisi, jos tilannetaju olisi pelannut. Oppia ikä kaikki, ravintoloillekin – meidät toivotettiin samaan ravintolaan tervetulleeksi, vauvat nukkuivat penkillä ruokailun ajan ja meillä kaikilla oli mukavaa. Paikka on pieni ja ehkä jopa ahdas, mutta niin on useimmat paikat maailmalla. Suomalaisen ympärilleen vaatiman tilan soisi kaventua hitusen, enemmän ääntä ja hyvää meininkiä maailmaan ja ravintoloihin, kiitos!

_MG_6233Syömme ravintoloissa muutaman kerran viikossa, monesti olemme kaksin Joonaksen kanssa, mutta vähintään yhtä usein osa tai kaikki skidit on matkassa mukana. Usein lähdemme kävelylle ja päädymme johonkin suosikkirafloistamme, miettimättä sen kummemmin, että nyt mennään ravintolaan ja mitähän tästäkin tulee. Me ei stressata lainkaan ja uskon sen välittyvän myös lapsiin. Alla meidän perheen vinkit ravintolakäyntiä varten, moni perheblogi innostui kokoamaan omansa tapahtuman jälkeen, niin minäkin.

_04A7281* Helpoin aika vierailulle on lounaan jälkeen, ennen illallista. Tällöin henkilökunnalla on enemmän aikaa ja ruoka tulee verraten nopeasti. Eli jos haluaa treenata, tuo on loistava aika siihen! Me ollaan Joonaksen kanssa aikaisia syöjiä, meille viideltä tai kuudelta alkava illallinen on juuri sopiva ja skidien rytmi seuraa omaamme, mehän heidät opetamme.

* Alkuviikon kattaukset ovat usein väljempiä kuin perjantain ja lauantain prime time.

* Helpommin sanottu kuin tehty, mutta jätä se stressi kotiin. Mitä naapuripöytä ajattelee jos vauva itkee? Ei he mitään ajattele, heillä on toivottavasti fokus omissa jutuissaan.

* Korjaa jälkesi ravintolapöydästä, kunnioita ravintolahenkilökuntaa. Me jätämme aina tippiä saatuamme hyvää palvelua, olimme lasten kanssa tai kaksin.

* Jos olet liikkeellä vauvojen kanssa, pue heidät kevyesti ja toppaa vaikka paksulla peitolla. Sisätiloissa peitto pois ja säkällä vauva jatkaa unia koko vierailun ajan, tämä on tapahtunut useasti. Tuttinauha on muuten maailman paras keksintö, jos sitä ei ole, lattialle tipahtaneen tutin voi hyvin dipata vaivihkaa vesilasiin ja takaisin ääntä kohti. Vastustuskykyä vauvoille!

* Laukkuun jotain viihdykettä, aurinkolasikotelolla pärjää pitkälle ja wet wipesit ja niiden kiskominen pakkauksestaan on hitti tuossa puolen vuoden kuluttua. Niillä voi pyyhkiä samalla ruokailusta aiheutuneet sotkut.

* Lapset ovat aina vanhempiensa vastuulla, paikan sääntöjä tulee noudattaa. Haastan myös itseni kasvattajana koko ajan, kun opetan jälkikasvulleni miten ravintolassa (ja maailmassa ylipäätään) käyttäydytään. Opettaa kärsivällisyyttä, suuri haaste myös minulle, en ole mikään kärsivällisin tyyppi itsekään.
_MG_6201Kutsukaa ystävät syömään, kattilallinen jauhelihakeittoa on aivan hyvä, ei sen tarvitse olla huippuunsa hiottua, kukkien ei tarvitse mätsätä jälkkäriin eikä kodin jynssääminen ole tärkeää. Tärkeää on yhdessä olo. Me ollaan aina kutsuttu meille ystävät syömään, ollaan kokattu Joonaksen kanssa kimpassa jo ainakin sata dinneriä ja meinataan jatkaa. Meidätkin saa pyytää syömään, arvostamme. (Kutsut meiliin, kiitti!)

Meidän perhe toivottaa teidän perheelle ihania hetkiä ruoan ääressä, sinne kotikeittiöihin ja ravintolapöytiin. Yhdessä syöminen on parasta maailmassa ja se pitää perheet yhdessä.

_04A7243 Kuvat Dorit Salutskij
Kuvauspaikka Bronda, Perheet safkaa -tapahtuma


Perheet safkaa

/ hanna / (12) kommentoi

Meitä haastateltiin viime viikolla Perheet safkaa -ravintolatapahtuman tiimoilta, halusin jakaa jutun teillekin, niin kivasti Minna oli saanut tiivistettyä ajatuksiamme aiheen ympäriltä. Olen myöhemmin tänään puhumassa tapahtuman pressitilaisuudessa, Instagramin puolelle luvassa myös videomateriaalia.
Teimme jutun lauantaisen lounaan ääressä pikkiriikkisessä Pennyssä, vaikka meillä kaksoset onkin, niin hyvin mahduimme sisään. Kannoin Emilin rintarepussa ja Joonas nappasi Antonin ihan vaan syliin. Ytimessä asumisen hyviä puolia. Alla haastis, lisää kiinnostavia juttuja löytyy tapahtuman Fb-sivulta. 

Haastattelimme pariskuntaa brunssin äärellä. Mukana menossa oli myöskin perheen nuorimmaiset, jotka nukkuivat tyytyväisinä ravintolan penkillä oman lounaansa jälkeen.

soilKuuluvatko lapset ravintolaan?

Dorkin kysymys ikinä, parahtaa Hanna ja jatkaa, yhtä hyvin voisi kysyä kuuluvatko vanhukset tai nuoret ravintoloihin. Lapset kuuluvat ehdottomasti ravintolaan, kaksikko sanoo. Silti he ovat samaa mieltä siitä, että asenneilmapiirissä on parannettavaa. Hanna miettii aikaa, jolloin hän kohtasi ravintolatyöntekijänä perheitä pienten lastensa kanssa asiakkaina. Oli ihan tavallista, että vanhemmat kyselivät, josko voisivat maksaa etukäteen siinä pelossa, että pienokaisista lähtisi ääntä jossain kohtaa ruokailua ja ruokailu jouduttaisiin jättämään kesken poistumispakon edessä. Hannan mielestä on surullista, että vanhemmat stressaavat tällaisista asioista. Hän oli koittanut rohkaista vanhempia rentoutumaan ja tarjoutunut myös ottamaan lapsia syliin, jos näin kävisi. Vauvat kommunikoivat erilaisin itkuin, hän toteaa. Ennemmin meidän pitäisi oppia elämään lasten normaalien äänien kanssa.

temp-2.jpgSuomen ravintolakulttuuri on vielä nuorta, ravintolassa käydään usein juhlapäivinä ja siihen ladataan paljon odotuksia. Iloinen ja energinen pari pohtii, että ravintolassa käyntiin ei kannattaisi suhtautua niin vakavasti. Jos ravintolakäynnillä mielessä korostuu ajatus, että nyt ollaan ravintolassa, sitä varmasti alkaa helposti jännittämään. Mitä jos sitä vaan miettisi, että elämme meidän hyvää elämää siellä missä kulloinkin ollaan. Tästä pääsee itsekin filosofisiin pohdintoihin ja mieleen tulee myös Aki Hintsa, joka Voittamisen anatomia kirjassa pohtii, että ei ole laatuaikaa, on vain aikaa.

img_1693Mitkä ovat onnistuneet käynnin elementit lapsiperheille?

Suomessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota asiakkaisiin ja palvelumuotoiluun. On ikävä nähdä, kun vanhempia käännytetään pois ravintoloista vaunujen takia, jotka vievät tilaa tai saattavat olla tiellä. Ketä ajattelu palvelee, kysyy Joonas. Tällaisissa tilanteissa tuntuu, että ravintolassa on annettu määräys ettei vaunuja saa ottaa sisälle. Asiakaspalvelijalla ei ole ehkä ymmärrystä, minkälaisia tilaihmeitä tämän päivän vaunut ovat, kun ne laitetaan kasaan, joka sekin on helppoa. Kun on jo pahoittanut mielensä ei toivottuna vaunuasiakkaana, ei tee mieli enää ruveta ehdottamaan vaunujen kasaan laittamista, hän pohtii. Tie vanhempien sydämiin, käy usein lasten kautta. Tilannetaju olisi monesti paikallaan, pariskunta miettii.

Hyvä ravintola tekee kaikkensa asiakkaiden eteen, sanoo Joonas. Kun pariskunta kävi alkusyksystä Fredan Soilissa kaksosten kanssa heidän nukkuessa kaksosvaunuissaan, ravintola järjesti heille terassipöydän ravintolan eteen. Vaunuissa nukkuvia vauvoja ei nimittäin halua jättää ulos, ellei satu saamaan pöytää ikkunan vierestä. Tällaiset asiat jäävät sydämeen ja saa meidät asiakkaina palaamaan yhä uudestaan. Samaan hengenvetoon pariskunta mietti, että parhaissa asiakaskokemuksissa on aina ollut yksi piirre ylitse muiden, asiakaspalvelija on ollut sydämellinen. Liian usein mennään tehokkuus edellä, eikä anneta maalaisjärjelle, sydämellisyydelle ja tilannetajulle sijaa.

Perheystävällisyyttä olisi myös riittävän aikaiset kattaukset. Lapsiperheille houkuttelevin aika mennä syömään on usein jo hieman aiemmin esimerkiksi klo 16 tai 17, niin lapset eivät pääse väsymään liiaksi, Joonas sanoo. Ne ravintolat, joissa riittää lapsiperheitä ovat usein etnisiä. Se kertoo kulttuuristamme. Etnisissä ravintoloissa lapsiin suhtaudutaan lämpimästi ja heitä huomioidaan usein erikseen, Hanna miettii.

IMG_4112Pitäisikö lapsille olla tarjolla oma lastenlista nakit ja muussi –annoksineen?

Sitä lapset perässä mitä vanhemmat edellä. Hanna kertoo vanhimman lapsen arvostavan makuja, koska niitä on tarjottu hänelle aina. On upeaa nähdä kuinka 9-vuotias arvostaa ruokaa ja raaka-aineita ja keskusteleekin niistä mielellään. Rakkaus ruokaan tulee vahvasti kotoa. Hinnoitteluun pari toivoisi kiinnitettävän enemmän huomiota ja toivovat että lasten annokset olisivat aikuisten annoksia edullisemmat. Lapset eivät syö yleensä kovin suuria annoksia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAMikä on unelmanne?

Unelmoimme siitä, että lopetetaan kokonaan puhumasta lapsista ravintoloissa. Lapset kuuluvat vanhempiensa mukana ravintoloihin. Sen tulisi olla normaalia, arkipäivää. Toivoisimme myös, että ravintoloissa näkisi myös enemmän sukupolvia kokoontuneena saman pöydän ääreen. Ja ääntä, sitä saa myös olla, he hymyilevät ja sanovat itse olevansa äänekkäitä ihmisiä. Ja vielä pisteenä i:n päälle, ei nähdä alkoholia aina ongelmana. Se on maataloustuote. Pieni lasi viiniä ruoan kanssa kruunaa aterian. Jos yhden sanan nostaisi toivelistan kärkeen, se olisi vieraanvaraisuus. Sitä lisää, pariskunta sanoo yksissä tuumin. Ja ääntä, sitä saa myös olla, he hymyilevät ja sanovat itse olevansa äänekkäitä ihmisiä.

Rohkaisuna Hanna ja Joonas lähettävät vielä kaikille pienten lasten ja vauvojen vanhemmille viestin: Rohkeasti vaan ravintoloihin. Heidän kaksospoikansa olivat ensi kertaa ravintolassa viiden päivän ikäisinä. Joonas uskoo, että jos he olisivat odottaneet useamman kuukauden, sitä olisi jännittänyt ihan eri tavalla.

 


Ravintolassa kuin kotonaan, kotona kuin ravintolassa

/ hanna / Kommentoi

Yhteistyössä Foodora
hannag foodora el rey hannag foodora el rey

Otan nykyään todella harvoin kameraa mukaan ravintolaan, kännykällä räpsäisty kuva riittää usein kertomaan sosiaalisen median kanavissani sen, että syömässä on taas oltu ja nälkä on hätistelty pois hetkeksi.

 Kirjoittelin jo aiemmin siitä, että käytän Foodoran palveluja usein, alkuvuonna tilauksia oli kertynyt minun ja Joonaksen tileille melkein 30. Heavy usereita taidamme olla.

Vein mun rakkaat pojat dinnerille Vuorimiehenkadun El Rey -raflaan, josta olen kuullut kovasti kehuja. Drinkkilista jäi testamaatta, palaamme siihen syksymällä. Ruokalistan söimme läpi, jos jossakin olemme huonoja, niin päättämään annoksien välillä. Siksi valitsemme usein jokaista lajia. Eipä tarvitse pettyä.

Foodoracle -videosarja on edennyt jo Helsinkiin ja kyseiseen El Rey’hin asti, alla olevalla videolla vilahtaa muuten eräs rakas ystäväni, kädessään syntisen hyvä drinkki. Tässäkin videossa kiteytyy hienosti ravintoloitsijoiden intohimo tekemiseensä, kelatkaa nyt – muutto aivan eri leveysasteilta Helsinkiin, hiukan syrjäiselle kadulle kokkaamaan sitä mitä he itse eniten rakastavat, meksikolaista. Sana on kiirinyt, paikka on suosittu ja pöytiä jaksetaan ruuha-aikoina jonottaa.

 

hannag foodora el rey hannag foodora el rey

Tätä ei kannata missata, autenttinen guacamole ja pussillinen käsintehtyjä nachoja. Katosi sekunneissa, saatoin olla suurin syypää tämän hupenemiseen.

hannag foodora el rey

hannag foodora el rey hannag foodora el rey hannag foodora el rey

Gringa de Pastorin tilaan aina kun valintani osuu tähän maukkaaseen meksikolaiseen ja haluan ruokaa kotosalle tai palaveriin. Ei mene kuljetettaessa miksikään ja on aivan loistava.

Nämä ovat juuri niitä ravintoloita, joihin toivoisi turistienkin löytävän. Aitoa meininkiä kohtuuhintaan, vahva suositus. Ja tosiaan, jos et jaksa lähteä ravintolaan, Foodora tuo ravintolan luoksesi.

Maukasta loppuviikkoa!

 

hannag foodora el rey