Kategoria: juoksu

Kaamos ja kuntoutuskaaos

/ Joonas / (3) kommentoi

Lähes jokainen ihminen joutuu jossain välissä elämäänsä tilanteeseen, jossa keho vaatii kuntoutusta. Syitä kuntoutukseen hakeutumiseen voi olla yhtä monta kuin on tapauksia, mutta montaa tapausta yhdistää yksi asia. Varsinaisen kuntoutuksen aika, oli se sitten viikkoja tai kuukausia ei riitäkään ja vaivoista muodostuu usein pidempiaikaisia.

IMG_8141Olen itsekin syyllistynyt tähän viimeksi kolme vuotta sitten, kun jalkaani korjattiin edellisen kerran. Jaksoin kyllä kuntouttaa jalkaa ja kroppaa monta kertaa päivässä siihen asti kun pääsin juoksemaan, mutta kun juoksu alkoi taas tuntua hyvältä, unohdin lähes tyystin kuntoutuksen jatkon. Mieli veti vain juoksemaan. Olen aina pyrkinyt ennen leikkausta pääsemään mahdollisimman hyvään kuntoon, jotta kuntoutus ja paluu juoksuun pariin sujuisi mahdollisimman helposti. Valitettavasti se myös altistaa tällaista mieltä unohtamaan kuntoutuksen pian juoksun alettua ja luvassa on ongelmia.

Kolmen kuukauden kuntoutus venyi lopulta yli vuoden mittaiseksi. Ravasin lukemattomia kertoja hierojalla ja osteopaatilla, kun samalla kun juoksin kivun sallimissa rajoissa. Nilkan ennestään huono liikkuvuus oli täysin osteopaatin vastuulla. Venyttelin ja tein jonkin verran liikkuvuutta, mutta siitä puuttui täysin suunnitelmallisuus. Kun jalka vihdoin saatiin kuntoon ryhdistäytymisen jälkeen oli aikaa leikkauksesta kulunut 14 kuukautta. Vannoin, että jatkossa hoidan asiat toisella tavalla. Tämä on aivan liian pitkä tie päästä kuntoon niin henkisesti kuin fyysisesti ja kustannuksiltaankin aivan liian kallista.

Kai tää nyt hitto jotenkin muuten pitäisi onnistua?

JJ pyörä output 2048px 003Tällä kertaa tilanne tulisi olemaan toisenlainen. Leikkausta edeltävät kuukaudet kuluivat rasvavarantoa kasvattaessa. Treenaaminen ei tullut kyseeseen, koska muuten koko leikkausprojekti olisi venynyt kuukausilla. Jo ennestään laskusuuntainen kunto jatkoi syöksyään ennen leikkausta. Ei ihan ideaalitilanne aloittaa kuntoutusta leikkauksen jälkeen.

Miten kuntoutus olisi mahdollista hoitaa mahdollisimman hyvin ja nopeasti ilman, että tarvitsee maksaa itseään kipeäksi?

IMG_8140Ratkaisu syntyi vähän vahingossa, kun juttelin Helsingin urheiluhieronnan Tuukka Häkkisen kanssa. Hän ehdotti, että rakennetaan kuntoutukseen tiimi, joka koostuisi jalkaterapeutista ja fysioterapeutista sekä osteopaateista. Aluksi ajattelin, että tämä ei tulisi yhtään sen halvemmaksi, mutta hetken aikaa asiaa yhdessä pohdittuamme ymmärsimme, että keskiössä on kuntoutuksen kohteen eli meikämandoliinon oma halu ja kyky tehdä asioita itse hoitokertojen ulkopuolella. Myös sen jälkeen, kun pystyn taas juoksemaan. Minun oli itse löydettävä avaimet omaan kehittymiseen. Minun on itse haluttava tätä ja päätettävä, että kuntoutus vaati paljon omaa duunia onnistuakseen.

IMG_2236Samalla tämä olisi paljon taloudellisempaa, koska minulla olisi koko tiimin tieto taito käytössä, vaikka kävisin hoidoissa mahdollisimman vähän. He voisivat yhdessä pohtia hoitokertojen tarvetta ja sisältöä etukäteen. Tiimi eli Tuukka, Mirella, Anssi ja Simo totesivat melkein yhteen äänen, että tätä on pakko testata, koska tämä voisi mullistaa myös julkiselta puolelta tulevien lähetteiden sisällön. Protokollat ovat erittäin tärkeitä, mutta tosiasia on, että resepteihin luottaminen ilman yksilöllisistä arviointia ei ole aina paras tie. Liikaa muuttujia. Asiat voi tehdä myös toisin ja sitä nyt lähdetään testaamaan.

Pelkkä leikkaus ei riitä, kuntoutuakseen kunnolla kuntoutumisen painotus on aivan yhtä tärkeä kun leikkaus. Kustannuksia tulee, mutta jos leikkaus maksaa 3000€, sen hyöty vähenee merkittävästi mikäli kuntoutus laiminlyödään.

Näinhän sen on. En tiedä vielä mitä koko hoito tulee maksamaan kokonaisuudessaan, mutta sitä lähdetään nyt tutkimaan. Uskomme kaikki, että tämä voi mullistaa niin urheilijoiden kuin muidenkin yksilöllisen kuntoutuksen. Mutta mihin hintaan selviää vasta, kun olen kunnossa. Omasta mielestäni käy järkeen se että panostaa muutaman kuukauden enemmän pelimerkkejä tulee halvemmaksi kuin roikkuminen osteopaattien ja fyssareiden käsissä vuosia. Terveeksi tässä halutaan tulla. Kaipaan niin paljon juoksua. Onneksi ensi viikolla pääsen viettämään taas aikaa fillarin selässä.

JJ pyörä output 2048px 001Kuntoutusteemalla jatketaan myös tällä viikolla Kermaperse ja Komposti -podcastissa, jossa on luvassa turinaa liikunnasta ja pikemminkin sen puutteesta flunssakauden ollessa päällä. Suoraan vaatehuoneen lattialta käsin äänitettynä, höystettynä isolla määrällä mutua ja ennakko-oletuksia kestävyysurheilijoista.

Voit kuunnella sen tästä.

IMG_2483Tästä tuli nyt vähän erilainen ja ehkä vähän vakavahenkinen postaus, mutta musta tässä ollaan nyt yhteiskunnallisestikin isojen asioiden äärellä. Terveempi yhteiskunta voi henkisesti ja fyysisesti paremmin, työkyky on parempi ja kaikki ovat vaan yleisesti paremmalla tuulella. Niin se vain on.

Mitä mieltä te olette? Löytyykö historiaa kuntoutuksen parissa ja voisiko tämä toimia paremmin kuin se miten sinua hoidettiin? Olisi kiva kuulla kommentteja.


Mitä en tekisi jalkani vuoksi?

/ Joonas / (14) kommentoi

On yli 17 vuotta siitä, kun viimeksi pääsin kävelemään paljain jaloin.

Vuosien saatossa murehdin sitä yhä vähemmän, mutta se on silti se konkreettisin muisto syövästä. Joudun koko ajan pitämään jotain jalassa, jotta voin liikkua.

JJ review final jpeg output 2048px 031

Olin varma, ett lähes koko vuoden vaivannut akillesjännevamma tulisi johtamaan vuoden lopulla leikkaukseen. Jos siis haluaisin edelleen jatkaa juoksemista. Siksi olikin aikamoinen yllätys, kun lääkäri jalkani tilannetta tutkiessa huomasi, että suurin kipu ei johdukaan akillesjänteestä, joka oli itseasiassa jo paljon paremmassa kunnossa. Syy olikin kantapää, josta on nyt hävinnyt rasvapatjan lisäksi oikeastaan kaikki muu paitsi luut, jänteet ja nahka. Tai oikeastaan tilanne on sama kaikkialla jalassa.

Hieman hämmentyneenä tilanteesta en heti tajunnut mistä on kyse, kun lääkäri kertoi, että nykyään voisi olla mahdollista tehdä jalkaan rasvansiirto. Minulle oli aiemmin sanottu, että rasvapatjaa ei voisi millään korjata, mutta nyt tilanne on ilmeisesti toisin. Pienessä epätietoisuudessa suuntasin kotiin lappu kourassa, jossa oli uuden lääkärin numero.

Soitin heti seuraavana päivänä ajanvaraukseen ja sain ajan ensi vuoden alkuun. Taitaa pitää aika kiirettä klinikalla. Jos konsultaatioaikaa pitää odottaa näin kauan niin taitaa mennä hetki ennen kuin pääsen itse leikkaukseen.

JJ review final jpeg output 2048px 045

Kuitenkin jo seuraavana päivänä sain puhelun sairaalasta, jos haluisin ottaa seuraavalle viikolla vapautuneen ajan. Ehdottomasti, sanoin.

Odottavan aika ei ollut tällä kertaa pitkä ja eilen sain vihdoinkin kuulla, mitä jalalleni voitaisiin tehdä. Voitte arvata fiilikset, kun kuulin, että rasvansiirto voidaan todella tehdä ja tehdäänkin. Leikatun jalkani rasvapatja käytännössä rakennetaan uudestaan muualta kehostani otetun rasvan avulla. Ja koko homma tehdään tähystämällä. Kuulostaa simppeliltä, mutta sitä se ei ole.

JJ review final jpeg output 2048px 043

Minun on pakko alkaa keräämään rasvaa kroppaan, koska tällä hetkellä sitä ei ole riittävästi. Voisi luulla, että tämä on helppoa, mutta kun aikaa on vain kuukausi niin saan tehdä tosissaan töitä, kun samaan aikaan pitäisi kuitenkin pysyä kunnossa, jotta toipuminen sujuisi paremmin. Lisäksi rasvasolut eivät saa olla liian turvonneita, kun ne otetaan, koska ne tulevat kunnon nousun myötä taas pienenemään, joka ohentaa taas rasvapatjaa.

En saa varata jalalla noin kuukauteen ja senkin jälkeen vain asteittain eli luvassa ovat aika mielenkiintoiset ajat lasten kanssa. Ja muutenkin.

Mutta kun kyseessä on jalkani, olen valmis panostamaan kaiken, jotta saisin sen kuntoon ja ehkä vielä joskus kävelisin paljain jaloin.

Edes pienen matkan.

Kuvat: Antti Mutka


Sporttivaatteiden pesusta

/ hanna / (9) kommentoi

Meidän perheessä pestään ihan älytön määrä pyykkiä, aiemmat avautumiset aiheesta täällä ja täällä.
Mies on juoksuhullu ja nyt kun hänellä on laatukausi päällä, juoksee hän kaksi kertaa päivässä. Talvella sitä nuttua ja nyssykkää on päällä niin paljon, että vaatteet pestään joka kerta suoraan treenin jälkeen, eikä jäädä odottamaan täyttä konetta. Treenaan toki itsekin, toistaiseksi maltilliset kolme neljä kertaa viikossa. Tänään juostiin yhteensä 30 kilsaa, joista omalle osalleni siunaantui maltilliset neljä. Jospa tuo suhde tasaantuisi kesään mennessä ja saisin itseni sinne reippaan kympin kuntoon.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Treenikamojen pesuaineesta olette kyselleet, minäkin kyselin kunnes löysin tämän aineen, siksi halusin jakaa sen kanssanne. ECOCERT-sertifioitua TANGENT’ia ei löydy lähikaupasta, mutta Finnish Design Shop’in nettitilaus toimii hienosti. Kannattaa hamstrata monta pulloa kerralla! Ystäväni vannoo myös saman merkin huuhteluaineen nimeen. Kiitos samaiselle frendille, jonka kautta löysin tämän merkin. Tämä pesee (heh) heittämällä kaikki aiemmat testaamani, vahva suositus!


Pullo on pieni, annostelu sekin. 10 milliä riittää koneelliseen, käytän mitta-astiaa, jotta ei tule loroteltua liikaa kamaa rumpuun.



Esteetikko arvostaa tehon, huumaavan raikkaan sitruunantuoksun ja pienen pakkauksen lisäksi myös silmää hivelevää ulkonäköä. Nätti kuin sika pienenä. Pesukoneen ympärille ei tee mieli kasata monen litran megapulloja, joita jokainen marketti pursuaa. Pyykinpesu voi olla nättiä sekin, arjessa on tarpeeksi rumia ämpäreitä muutenkin.

Ps. kommenttiboksiin saa mielellään huudahtaa jos olet törmännyt tähän tuotteeseen jonkin kaupan hyllyllä.

Pps. Täällä jotain Gin Tonicin ystäville.