Kategoria: Joonas Laurila

Hyviä uutisia

/ Joonas / (12) kommentoi

Viime aikoina olo on ollut kuin 5-vuotiaalla. Tai oikeastaan vieläkin nuoremmalla. En nimittäin muista milloin olen viimeksi liikkunut näin vähän. Pirun aineevaihdunta on sen verran nopeaa, että en muuten olisi saanut painoa ylös sen verran, että pääsisin leikkaukseen. Onneksi pojat ja työt ovat pitäneet kiireisinä niin en ole joutunut liika märehtimään asian suhteen, mutta ei tämä helppoa ole ollut. Kuvitelkaa itse tilanne, että joudutte täyttämään sellaiset 10-15 tuntia viikossa jollain. Syöminen ei valitettavasti vie ihan niin paljon aikaa.

Joonas_laurila_leikkaus_6 Joonas_laurila_leikkaus_5

Viime viikon alussa sain iloisia uutisia, kun sain tietää, että massakausi on tuottanut tulosta ja voisin varata leikkausajan. Tartuin samantien puhelimeen varatakseni ajan, mutta yllätyksekseni sain kuulla, että ensimmäinen vapaa aika olisi vasta tammikuun lopussa. On vaikeaa kuvailla, miten turhautunut olo oli, kun mietin, että samaa meininkiä pitäisi jatkaa vielä sellaiset 7 viikkoa. En tiedä, miten muu perhe olisi kestänyt sitä.

Olin elänyt siinä uskossa että tunnin leikkaus olisi mahdollista saada ängettyä jonkun iisimmäin leikkauspäivän päätteeksi. Siksi päätin vielä yrittää saada peruutusaikaa tai ihan mitä vain aikaa joulukuulle ja eilen sain vihdoinkin kuulla mahtavia uutisia – vapaana olisi leikkausaika ja se olisi jo ensi viikon tiistaina. Ehdin kuulla vain sanat: ”Meillä olisi yksi vapaa aika joulukuussa…”, kun huusin puhelimeen, että otan sen. Päivällä ei ole väliä, kunhan leikkaus olisi mahdollisimman pian.

Joonas_laurila_leikkaus_4

Jalkani merkkaavat minulle paljon ja siksi olen valmis tekemään niiden vuoksi ihan mitä vaan. Tilanne on kuitenkin nyt erilainen aiempiin leikkauksiin verrattuna. Pitää vähän miettiä sitä miten hoidetaan asiat kotona. Hanna tukee aina ja oli mahtavaa, kun hän sanoi, että nyt vaan hoidat sen leikkausajan ja mietitään sitten, miten hoidetaan muut jutut. Kiitos siitä rakas.

Mietin aluksi miten hankalaa tulee olemaan hoitaa kaikki, kun olen enemmän tai vähemmän poissa pelistä kuukauden päivät täysvarauskiellon takia. Voin toki liikkua kepeillä, duunata safkaa, nukuttaa jne. eli pitää miettiä miten hoidetaan kaikki niin, että kumpikin tekee mitä pystyy ja mitä voidaan tehdä, kun saadaan ulkopuolista apua esim. mutsilta. Ja mitä enemmän asiaa mietin niin sitä iisimmältä se tuntuu. Safkat ja muut kodin kamat voi tilata kotiin kaupasta, minkä lisäksi elämää voi helpottaa paljon myös monin muin tavoin. Pitää vaan käydä kaikki läpi ennen leikkausta niin kyllä me tämäkin hanskataan. Hyvä hoitaa kaikki kerralla oikein, koska jotenkin tuntuu, että tämä leikkaus ei jää viimeiseksi.

Pojilla alkaa olla aika hillitön vauhti päällä ja välillä tekee tiukkaa pysyä kyydissä mukana. Onneksi he ovat myös alkaneet leikkiä enemmän keskenään ja myös lastenohjelmat alkavat kiinnostaa sen verran, että meidän ei tarvitse olla koko ajan juoksemassa perässä.

Joonas_laurila_leikkaus_2 Joonas_laurila_leikkaus_3

Elämä on tällä hetkellä mielettömän siistiä ja motivaatio on huipussaan. Vaikka en tiedä leikkauksen lopputulosta, olen jo suunnannut katseeni tulevaan. Minulla on nyt ensimmäistä kertaa elämässäni mahdollisuus hoitaa kuntoutus täydellisesti, kiitos Tuukan, Mirellan ja muun  Helsingin Urheiluhieronnanjengin sekä tietenkin Simon. Tästä projektista myöhemmin lisää. Odotan innolla sitä, että pääsen vauhtiin heti leikkauksen jälkeen. Ja ensi vuonna juostaan taas! Leikkasin jo fledankin lyhyemmäksi, että on iisimpi treenata taas.


Kaikilla on oikeus harrastaa, annetaan mahdollisuus siihen

/ Joonas / Kommentoi

Viime aikoina minuun on oltu yhteydessä monilta eri tahoilta juoksuun liittyvissä asioissa, mutta yksi teema on noussut yli muiden. Lapset ja nuoret eivät saa nykyään tarpeeksi liikuntaa. Olen huomannut, että tähän on olemassa hyvin monia syitä ja tulen ruotimaan niitä jatkossa enemmän, mutta nyt keskityn vain yhteen hyvin ajankohtaiseen, varusteisiin.

Hope_still_1 Hope_still_2

Tiedän itse omasta lapsuudestani, kuinka paljon varusteiden hinnat voivat vaikuttaa siihen, mitä voi harrastaa ja miten. Välillä on tyydyttävä kompromisseihin ja se on enemmän kuin okei, mutta se, että ei pysty harrastamaan, koska ei ole varusteita, ei ole hyväksyttävää, koska asialle on helppo tehdä jotain. Meillä kaikilla on nurkissa vanhoja treenikamoja ja -varusteita, joille ei ole käyttöä. Nyt on täydellinen sauma päästä tekemään hyvää ja laittaa ne kiertoon.

Hope_still_3

Helsingin Urheiluhieronta aloittaa tänään HOPE:n kanssa keräyksen, jonka avulla kierrättäminen on helppoa.

Helsingin urheiluhieronnan Tuukka kertoo tempauksesta lisää:

”Meidän työssä näkee selvästi miten positiivisesti liikunta vaikuttaa kehoon. Viime aikoina on ollut paljon puhetta että lapset ja nuoret eivät nykyään saa tarpeeksi liikuntaa. Syitä tähän on toki useita, mutta yhtenä realiteettina on se, että kaikilla ei ole varaa hankkia liikuntavälineitä. Tähän jokainen meistä voi vaikuttaa, meillä jokaisella on nurkissa urheiluvälineitä jotka ovat jääneet pieneksi, tai välineitä joille ei enää ole käyttöä. Laitetaan ne kiertoon hyvän asian puolesta. 

Haluamme järjestää tämän tempauksen nimenomaan HOPElle, joka toimii vapaaehtoisvoimin yhdessä yhteiseksi hyväksi. He tekevät avullasi todeksi unelmaa siitä, että lapsilla olisi Suomessa tasa-arvoisemmat mahdollisuudet hyvään arkeen. He jakavat vähävaraisille ja kriisin kokeneille perheille konkreettisia vaate- ja tavaralahjoituksia, sekä lapsille ja nuorille harrastustukea ja vapaa-ajan elämyksiä.

Vie siis ehjät ja käyttökelpoiset ylimääräiset, turhat tai pieneksi jääneet urheilutavarasi Helsingin Urheiluhieronnan Fredan (Fredrikinkatu 49, sisäpiha) toimipisteeseen  klo 11-17, me toimitamme kaikki varusteet kootusti HOPElle. Kampanja kestää 27.11.2017 asti.

Annetaan lapsille ja nuorille hieman jeesia liikuntaan!

Myös aikasi on arvokasta, mikäli olet liikunta- / elämysalan toimija niin voit tarjojat myös lapsille liikuntakokemuksia. Mikäli haluat lahjoittaa suoraan rahaa, niin olethan yhteydessä suoraan HOPEEN. 

Tuukka Häkkinen, Helsingin urheiluhieronta.

NYT VAAN KAIKKI KAIVELEMAAN KAAPPEJA JA VARASTOJA JA LAITETAAN YHDESSÄ VARUSTEET KIERTOON JA ANNETAAN LAPSILLE JA NUORILLE PAREMMAT MAHDOLLISUUDET HARRASTAA.

TARKEMMAT OHJEET LÖYDÄT FACEBOOKISTA JA OSOITTEESTA WWW.HELSINGINURHEILUHIERONTA.FI

HOPE – Yhdessä & Yhteisesti RY

 

HUH for HOPE from Helsingin Urheiluhieronta on Vimeo.

Kuvat ja video: Koski Syväri


Elämäni ensimmäinen, järjettömin ja viimeinen dieetti

/ Joonas / (1) kommentoi

Olen kokenut juoksijana paljon, mutta tämä syksy on ollut erikoisin ikinä. Ensimmäinen oma kirja on ulkona ja saa sydämen pomppimaan onnesta, mutta samaan aikaan minua on vaivannut pieni huoli siitä, pystynkö juoksemaan tulevaisuudessa.

Nyt suunnitelmat tulevaisuuden suhteen ovat selkeämmät, mutta ennen kun pääsen leikkaukseen minulla on vielä ylitettävänä hankalin este. Itseni lihottaminen.

JJ julkkarit Ruosniemi output 2048px 011

Kuvittelin aluksi, että tämä tulisi olemaan helppoa; saisin syödä mitä haluan ja kuinka paljon haluan. Ja niinhän se aluksi menikin. Hyvää burgeria, pizzaa ja muita herkkuja meni alkuun ilman ongelmia, mutta pian tuli stoppi.

Aineenvaihdunta ei pysty reagoimaan äkillisiin ruokavalion muutoksiin hetkessä. Vähensin aluksi treenaamista, mutta huomasin pian, että treenaaminen pitää jättää minimiin, jos haluan painon nopeammin nousuun ja leikkaukseen. Kun syö järkyttäviä määriä eikä liiku, tulee näköjään hulluksi.

Kun yhdistetään treenaamattomuus siihen, että ei ole koskaan nälkä on aika hankalaa. Olen vaikeassa paikassa henkisesti ja fyysisesti. Hanna totesi muutama päivä sitten, että en ole ollut näin ärsyttävä koko yhdessäolomme aikana. Eikä ihme.

Koko ajan maha täynnä ja kun energiaa ei saa purettua treeneihin ja liikkumiseen niin se rassaa mieltä. Huolimatta tiedosta, että tässä tähdätään nyt parempaan tulevaisuuteen terveyden kannalta niin tuntuu hullulta jatkaa tätä mättämistä, yöunetkin se on vienyt.

Olen tiennyt aina sen, että elän liikkuakseni, mutta vasta nyt huomaan, kuinka suuri merkitys liikunnalla on oikeasta hyvinvointiin. Ja kuinka vaikeaa on olla liikkumatta, vaikka voisi liikkua, ja vaikka tietää, että tässä tähdätään nyt oman hyvinvoinnin parantamiseen.

Äkilliset elämänmuutokset ovat hankalia, mutta jollain niistä selviää kuitenkin aina.

Motivaatio on pidettävä yllä tavalla tai toisella. Ajatukset on suunnattu jo kuntoutukseen ja siihen, miten tulen treenaamaan kun leikkauksesta on selvitty. Minua motivoi usko siihen, että leikkauksen jälkeen saan uuden mahdollisuuden jalalleni ja pystyn ehkä jossain välissä jopa kävelemään paljain jaloin.

Ja onneksi on muita projekteja, kuten hiljattain aloittamamme podcastit. Mielenkiinto ja motivaatio pysyy yllä, kun on mielekästä tekemistä. Se on kaiken a ja o. Urheilu on ollut vahvasti esillä myös podcasteissa.

JJ julkkarit H_J output 2048px 004

Unelmoin siitä, että voisin juosta paljain jaloin uimaan Nizzan kivirannalta tai pelata fudista paljain jaloin pienten poikien ja Erikin kanssa.

Hannan tuki on ollut uskomatonta. On ollut ihailtavaa seurata sitä, kuinka hän uskollisesti jaksaa tukea, vaikka olenkin ollut lievästi sanottuna kireällä tuulella. Ja miten hän on ottanut osaa myös syömiseen. Kiitos siitä rakas.

Onneksi tässä on kyse (lapsiperheille tutusta) vaiheesta ja toivon mukaan tilanne etenisi niin, että olisin ”leikkauskunnossa” mahdollisimman pian.
Juoksijan järki on koetuksella, mutta on tässä pahemmastakin selvitty, selviän kyllä tästäkin. Ja jos mikään ei tunnu jeesaavaan niin voin aina kokeilla Jared Leton keinoa sulattaa kermajäätelöä ja juoda se tuopista. Kuulemma toimii.

Tämä projekti on pakon sanelema ja tiedän, että monet ihmiset tuskailevat painonhallinnan kanssa. Ei meidän tarvitse olla pelkkä luuta tai nahkaa ja jokainen tekee omat valintansa mahdollisuuksien mukaan, mutta sanon vain tämän: pitäkää liikunta osana elämää. Tavalla tai toisella. Se kannattaa.

Kuvien vaatteet: My o My ja My o My Men


1 2 3 7