Kategoria: Joonas Laurila

Kaamos ja kuntoutuskaaos

/ Joonas / (3) kommentoi

Lähes jokainen ihminen joutuu jossain välissä elämäänsä tilanteeseen, jossa keho vaatii kuntoutusta. Syitä kuntoutukseen hakeutumiseen voi olla yhtä monta kuin on tapauksia, mutta montaa tapausta yhdistää yksi asia. Varsinaisen kuntoutuksen aika, oli se sitten viikkoja tai kuukausia ei riitäkään ja vaivoista muodostuu usein pidempiaikaisia.

IMG_8141Olen itsekin syyllistynyt tähän viimeksi kolme vuotta sitten, kun jalkaani korjattiin edellisen kerran. Jaksoin kyllä kuntouttaa jalkaa ja kroppaa monta kertaa päivässä siihen asti kun pääsin juoksemaan, mutta kun juoksu alkoi taas tuntua hyvältä, unohdin lähes tyystin kuntoutuksen jatkon. Mieli veti vain juoksemaan. Olen aina pyrkinyt ennen leikkausta pääsemään mahdollisimman hyvään kuntoon, jotta kuntoutus ja paluu juoksuun pariin sujuisi mahdollisimman helposti. Valitettavasti se myös altistaa tällaista mieltä unohtamaan kuntoutuksen pian juoksun alettua ja luvassa on ongelmia.

Kolmen kuukauden kuntoutus venyi lopulta yli vuoden mittaiseksi. Ravasin lukemattomia kertoja hierojalla ja osteopaatilla, kun samalla kun juoksin kivun sallimissa rajoissa. Nilkan ennestään huono liikkuvuus oli täysin osteopaatin vastuulla. Venyttelin ja tein jonkin verran liikkuvuutta, mutta siitä puuttui täysin suunnitelmallisuus. Kun jalka vihdoin saatiin kuntoon ryhdistäytymisen jälkeen oli aikaa leikkauksesta kulunut 14 kuukautta. Vannoin, että jatkossa hoidan asiat toisella tavalla. Tämä on aivan liian pitkä tie päästä kuntoon niin henkisesti kuin fyysisesti ja kustannuksiltaankin aivan liian kallista.

Kai tää nyt hitto jotenkin muuten pitäisi onnistua?

JJ pyörä output 2048px 003Tällä kertaa tilanne tulisi olemaan toisenlainen. Leikkausta edeltävät kuukaudet kuluivat rasvavarantoa kasvattaessa. Treenaaminen ei tullut kyseeseen, koska muuten koko leikkausprojekti olisi venynyt kuukausilla. Jo ennestään laskusuuntainen kunto jatkoi syöksyään ennen leikkausta. Ei ihan ideaalitilanne aloittaa kuntoutusta leikkauksen jälkeen.

Miten kuntoutus olisi mahdollista hoitaa mahdollisimman hyvin ja nopeasti ilman, että tarvitsee maksaa itseään kipeäksi?

IMG_8140Ratkaisu syntyi vähän vahingossa, kun juttelin Helsingin urheiluhieronnan Tuukka Häkkisen kanssa. Hän ehdotti, että rakennetaan kuntoutukseen tiimi, joka koostuisi jalkaterapeutista ja fysioterapeutista sekä osteopaateista. Aluksi ajattelin, että tämä ei tulisi yhtään sen halvemmaksi, mutta hetken aikaa asiaa yhdessä pohdittuamme ymmärsimme, että keskiössä on kuntoutuksen kohteen eli meikämandoliinon oma halu ja kyky tehdä asioita itse hoitokertojen ulkopuolella. Myös sen jälkeen, kun pystyn taas juoksemaan. Minun oli itse löydettävä avaimet omaan kehittymiseen. Minun on itse haluttava tätä ja päätettävä, että kuntoutus vaati paljon omaa duunia onnistuakseen.

IMG_2236Samalla tämä olisi paljon taloudellisempaa, koska minulla olisi koko tiimin tieto taito käytössä, vaikka kävisin hoidoissa mahdollisimman vähän. He voisivat yhdessä pohtia hoitokertojen tarvetta ja sisältöä etukäteen. Tiimi eli Tuukka, Mirella, Anssi ja Simo totesivat melkein yhteen äänen, että tätä on pakko testata, koska tämä voisi mullistaa myös julkiselta puolelta tulevien lähetteiden sisällön. Protokollat ovat erittäin tärkeitä, mutta tosiasia on, että resepteihin luottaminen ilman yksilöllisistä arviointia ei ole aina paras tie. Liikaa muuttujia. Asiat voi tehdä myös toisin ja sitä nyt lähdetään testaamaan.

Pelkkä leikkaus ei riitä, kuntoutuakseen kunnolla kuntoutumisen painotus on aivan yhtä tärkeä kun leikkaus. Kustannuksia tulee, mutta jos leikkaus maksaa 3000€, sen hyöty vähenee merkittävästi mikäli kuntoutus laiminlyödään.

Näinhän sen on. En tiedä vielä mitä koko hoito tulee maksamaan kokonaisuudessaan, mutta sitä lähdetään nyt tutkimaan. Uskomme kaikki, että tämä voi mullistaa niin urheilijoiden kuin muidenkin yksilöllisen kuntoutuksen. Mutta mihin hintaan selviää vasta, kun olen kunnossa. Omasta mielestäni käy järkeen se että panostaa muutaman kuukauden enemmän pelimerkkejä tulee halvemmaksi kuin roikkuminen osteopaattien ja fyssareiden käsissä vuosia. Terveeksi tässä halutaan tulla. Kaipaan niin paljon juoksua. Onneksi ensi viikolla pääsen viettämään taas aikaa fillarin selässä.

JJ pyörä output 2048px 001Kuntoutusteemalla jatketaan myös tällä viikolla Kermaperse ja Komposti -podcastissa, jossa on luvassa turinaa liikunnasta ja pikemminkin sen puutteesta flunssakauden ollessa päällä. Suoraan vaatehuoneen lattialta käsin äänitettynä, höystettynä isolla määrällä mutua ja ennakko-oletuksia kestävyysurheilijoista.

Voit kuunnella sen tästä.

IMG_2483Tästä tuli nyt vähän erilainen ja ehkä vähän vakavahenkinen postaus, mutta musta tässä ollaan nyt yhteiskunnallisestikin isojen asioiden äärellä. Terveempi yhteiskunta voi henkisesti ja fyysisesti paremmin, työkyky on parempi ja kaikki ovat vaan yleisesti paremmalla tuulella. Niin se vain on.

Mitä mieltä te olette? Löytyykö historiaa kuntoutuksen parissa ja voisiko tämä toimia paremmin kuin se miten sinua hoidettiin? Olisi kiva kuulla kommentteja.


Hyviä uutisia

/ Joonas / (12) kommentoi

Viime aikoina olo on ollut kuin 5-vuotiaalla. Tai oikeastaan vieläkin nuoremmalla. En nimittäin muista milloin olen viimeksi liikkunut näin vähän. Pirun aineevaihdunta on sen verran nopeaa, että en muuten olisi saanut painoa ylös sen verran, että pääsisin leikkaukseen. Onneksi pojat ja työt ovat pitäneet kiireisinä niin en ole joutunut liika märehtimään asian suhteen, mutta ei tämä helppoa ole ollut. Kuvitelkaa itse tilanne, että joudutte täyttämään sellaiset 10-15 tuntia viikossa jollain. Syöminen ei valitettavasti vie ihan niin paljon aikaa.

Joonas_laurila_leikkaus_6 Joonas_laurila_leikkaus_5

Viime viikon alussa sain iloisia uutisia, kun sain tietää, että massakausi on tuottanut tulosta ja voisin varata leikkausajan. Tartuin samantien puhelimeen varatakseni ajan, mutta yllätyksekseni sain kuulla, että ensimmäinen vapaa aika olisi vasta tammikuun lopussa. On vaikeaa kuvailla, miten turhautunut olo oli, kun mietin, että samaa meininkiä pitäisi jatkaa vielä sellaiset 7 viikkoa. En tiedä, miten muu perhe olisi kestänyt sitä.

Olin elänyt siinä uskossa että tunnin leikkaus olisi mahdollista saada ängettyä jonkun iisimmäin leikkauspäivän päätteeksi. Siksi päätin vielä yrittää saada peruutusaikaa tai ihan mitä vain aikaa joulukuulle ja eilen sain vihdoinkin kuulla mahtavia uutisia – vapaana olisi leikkausaika ja se olisi jo ensi viikon tiistaina. Ehdin kuulla vain sanat: ”Meillä olisi yksi vapaa aika joulukuussa…”, kun huusin puhelimeen, että otan sen. Päivällä ei ole väliä, kunhan leikkaus olisi mahdollisimman pian.

Joonas_laurila_leikkaus_4

Jalkani merkkaavat minulle paljon ja siksi olen valmis tekemään niiden vuoksi ihan mitä vaan. Tilanne on kuitenkin nyt erilainen aiempiin leikkauksiin verrattuna. Pitää vähän miettiä sitä miten hoidetaan asiat kotona. Hanna tukee aina ja oli mahtavaa, kun hän sanoi, että nyt vaan hoidat sen leikkausajan ja mietitään sitten, miten hoidetaan muut jutut. Kiitos siitä rakas.

Mietin aluksi miten hankalaa tulee olemaan hoitaa kaikki, kun olen enemmän tai vähemmän poissa pelistä kuukauden päivät täysvarauskiellon takia. Voin toki liikkua kepeillä, duunata safkaa, nukuttaa jne. eli pitää miettiä miten hoidetaan kaikki niin, että kumpikin tekee mitä pystyy ja mitä voidaan tehdä, kun saadaan ulkopuolista apua esim. mutsilta. Ja mitä enemmän asiaa mietin niin sitä iisimmältä se tuntuu. Safkat ja muut kodin kamat voi tilata kotiin kaupasta, minkä lisäksi elämää voi helpottaa paljon myös monin muin tavoin. Pitää vaan käydä kaikki läpi ennen leikkausta niin kyllä me tämäkin hanskataan. Hyvä hoitaa kaikki kerralla oikein, koska jotenkin tuntuu, että tämä leikkaus ei jää viimeiseksi.

Pojilla alkaa olla aika hillitön vauhti päällä ja välillä tekee tiukkaa pysyä kyydissä mukana. Onneksi he ovat myös alkaneet leikkiä enemmän keskenään ja myös lastenohjelmat alkavat kiinnostaa sen verran, että meidän ei tarvitse olla koko ajan juoksemassa perässä.

Joonas_laurila_leikkaus_2 Joonas_laurila_leikkaus_3

Elämä on tällä hetkellä mielettömän siistiä ja motivaatio on huipussaan. Vaikka en tiedä leikkauksen lopputulosta, olen jo suunnannut katseeni tulevaan. Minulla on nyt ensimmäistä kertaa elämässäni mahdollisuus hoitaa kuntoutus täydellisesti, kiitos Tuukan, Mirellan ja muun  Helsingin Urheiluhieronnanjengin sekä tietenkin Simon. Tästä projektista myöhemmin lisää. Odotan innolla sitä, että pääsen vauhtiin heti leikkauksen jälkeen. Ja ensi vuonna juostaan taas! Leikkasin jo fledankin lyhyemmäksi, että on iisimpi treenata taas.


Kaikilla on oikeus harrastaa, annetaan mahdollisuus siihen

/ Joonas / Kommentoi

Viime aikoina minuun on oltu yhteydessä monilta eri tahoilta juoksuun liittyvissä asioissa, mutta yksi teema on noussut yli muiden. Lapset ja nuoret eivät saa nykyään tarpeeksi liikuntaa. Olen huomannut, että tähän on olemassa hyvin monia syitä ja tulen ruotimaan niitä jatkossa enemmän, mutta nyt keskityn vain yhteen hyvin ajankohtaiseen, varusteisiin.

Hope_still_1 Hope_still_2

Tiedän itse omasta lapsuudestani, kuinka paljon varusteiden hinnat voivat vaikuttaa siihen, mitä voi harrastaa ja miten. Välillä on tyydyttävä kompromisseihin ja se on enemmän kuin okei, mutta se, että ei pysty harrastamaan, koska ei ole varusteita, ei ole hyväksyttävää, koska asialle on helppo tehdä jotain. Meillä kaikilla on nurkissa vanhoja treenikamoja ja -varusteita, joille ei ole käyttöä. Nyt on täydellinen sauma päästä tekemään hyvää ja laittaa ne kiertoon.

Hope_still_3

Helsingin Urheiluhieronta aloittaa tänään HOPE:n kanssa keräyksen, jonka avulla kierrättäminen on helppoa.

Helsingin urheiluhieronnan Tuukka kertoo tempauksesta lisää:

”Meidän työssä näkee selvästi miten positiivisesti liikunta vaikuttaa kehoon. Viime aikoina on ollut paljon puhetta että lapset ja nuoret eivät nykyään saa tarpeeksi liikuntaa. Syitä tähän on toki useita, mutta yhtenä realiteettina on se, että kaikilla ei ole varaa hankkia liikuntavälineitä. Tähän jokainen meistä voi vaikuttaa, meillä jokaisella on nurkissa urheiluvälineitä jotka ovat jääneet pieneksi, tai välineitä joille ei enää ole käyttöä. Laitetaan ne kiertoon hyvän asian puolesta. 

Haluamme järjestää tämän tempauksen nimenomaan HOPElle, joka toimii vapaaehtoisvoimin yhdessä yhteiseksi hyväksi. He tekevät avullasi todeksi unelmaa siitä, että lapsilla olisi Suomessa tasa-arvoisemmat mahdollisuudet hyvään arkeen. He jakavat vähävaraisille ja kriisin kokeneille perheille konkreettisia vaate- ja tavaralahjoituksia, sekä lapsille ja nuorille harrastustukea ja vapaa-ajan elämyksiä.

Vie siis ehjät ja käyttökelpoiset ylimääräiset, turhat tai pieneksi jääneet urheilutavarasi Helsingin Urheiluhieronnan Fredan (Fredrikinkatu 49, sisäpiha) toimipisteeseen  klo 11-17, me toimitamme kaikki varusteet kootusti HOPElle. Kampanja kestää 27.11.2017 asti.

Annetaan lapsille ja nuorille hieman jeesia liikuntaan!

Myös aikasi on arvokasta, mikäli olet liikunta- / elämysalan toimija niin voit tarjojat myös lapsille liikuntakokemuksia. Mikäli haluat lahjoittaa suoraan rahaa, niin olethan yhteydessä suoraan HOPEEN. 

Tuukka Häkkinen, Helsingin urheiluhieronta.

NYT VAAN KAIKKI KAIVELEMAAN KAAPPEJA JA VARASTOJA JA LAITETAAN YHDESSÄ VARUSTEET KIERTOON JA ANNETAAN LAPSILLE JA NUORILLE PAREMMAT MAHDOLLISUUDET HARRASTAA.

TARKEMMAT OHJEET LÖYDÄT FACEBOOKISTA JA OSOITTEESTA WWW.HELSINGINURHEILUHIERONTA.FI

HOPE – Yhdessä & Yhteisesti RY

 

HUH for HOPE from Helsingin Urheiluhieronta on Vimeo.

Kuvat ja video: Koski Syväri


1 2 3 7