Kategoria: Joonas Laurila

Tartuin sähköpyörää sarvista

/ Joonas / Kommentoi

Kärrylenkeissä ei ole mitään vikaa, mutta vajaan parin vuoden rullailun jälkeen alkoivat samat kadut ja hoodit kyllästyttämään ja kun tuplarattaiden kanssa julkisilla kulkeminen ei vedä vertoja ulkona liikkumiselle niin jotain piti keksiä. Myöskään autolla kruisailu keskustassa parkkipaikkoja etsien ei ole suurimpia intohimojani ja yhä useammin pohdin, josko olisi jokin muu keino ainakin osalle reissuista.

Olin jo vuosia haaveillut laatikkopyörästä, joka toimisi niin työ- kuin kulkuvälineenä. Fillari, jolla kulkisivat pojat uusiin seikkailuihin ja kirjat postiin. Ja tyydyttäisi aina palavan fillarihimon. Tänä keväänä päätin tarttua pyörää sarvista ja hankkia  Wheelströmiltä heidän Gran Amigo -laatikkopyörän, joka oli vielä kaiken lisäksi vielä sähköavusteinen.

wheelström-ebike-sähköpyörä-elcykel-cargo-granamigo-side-1024x730

 

Kuka tarvitsee sähköpyörää, kun on kaksi vahvaa jalkaa, jotka jaksavat pyörittää kampia niin, että asfaltti vääntyy rullalle kovimmissakin mäissä?

wheelström_joonas_laurila_3Kun kävin potkimassa vähän pyöränkumeja olin vielä hieman skeptinen sähköntarpeesta ja liian itsevarma omista kyvyistä, mutta pian käyttöönoton jälkeen tajusin, että tässä sähköavusteisuudessa voipi olla joku pointti. Olin aiemmin haaveillut sellaisista vähän nopeammista kaksipyöräisistä, ei-sähköisistä versioista, joilla voisi taittaa pidempääkin matkaa, mutta päädyin silti lopulta kolmipyöräiseen.

Aiempi kokemukseni kolmipyöräisistä on jo yli kolmen vuosikymmenen takaa eli ajaminen vaati aluksi hieman totuttelua.

Ensimmäisten satojen metrien säädön jälkeen aloin päästä ajamisesta jyvälle ja ymmärsin, miksi laatikkopyörä, jossa kaksi pyörää edessä toimii paremmin keskustassa. Helpottaa kummasti, kun ajaa hiljaa ja sähkö auttaa pikkaisen kiihtymään, jotta ei jää jalkoihin. Ja kolme pyörää toimii myös siinä mielessä, että jalkoja ei tarvitse laittaa pysähtyessä maahan. Näin on aika paljon helpompi hallita pyörää, kun pujottelee kaupungin ruuhkassa. Näiden asioiden summana fillaroinnista tulee itseasiassa helpompaa kuin normipyörällä.

Sähkön määrää voi säätää ja omat tasot on aika helppoa löytää jo ensimmäisen päivän aikana. Tässä pyörässä avusteisuus on säädetty 18 kilometriin tunnissa eli vauhti pysyy maltillisena, kun kyydissä on maailman arvokkainta lastia. Enkä puhu nyt kirjoista. Jalat tuottavat sitten lisää tehoja, jos tarvetta on. Minulle tämä fillari ei ole kuitenkaan se, jolla rikotaan nopeusennätyksiä, vaan kuljetus- ja työväline, joka nyt sattuu näyttämään tosi kivalta. Täyslatinki sähköä riittää useammaksi päiväksi ja akun saa kannettua fillarista aina sisään, kun tarvis, muuten se pysyy siinä lukolla. Akku on kooltaan sellainen, että kulkee kainalossa.

wheelström_joonas_laurila_2wheelström_joonas_laurila_4 wheelström_joonas_laurila_5Wheelström Gran Amigo tuntuu ja näyttää hyvältä. City sherpa kun olen niin kuljetusominaisuudet ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Olen kuskannut poikia ja Hannaa jädelle päiväkodin jälkeen, Hannan poikaa treeneihin ja lähes 100 kiloa kirjoja postiin ja nauttinut joka kilometristä. Ajaessa olo on turvallinen ja matkan teko on todella miellyttävää. Lisäsin vielä lasten turvavöihin oman virityksen vöiden välille niin pojat ovat pysyneet vielä paremmin paikoillaan. Syy tähän on se, että pojat ovat vielä sen verran pieniä, että valahtavat alemmas ajaeassa, minkä takia selkänojan pehmuste ei osu oikeaan kohtaan. Tämä toki korjaantuu itsestään, kun pojat kasvavat, mutta nyt ratkaisin asian vöiden väliin kiinnitettävällä sträpillä ja pojat pysyvät nyt ryhdikkäässä ja turvallisessa asennossa. Ja he rakastavat fillarointia sen verran paljon, että välillä on aika hankalaa saada enää samana päivänä heitä kärryjen kyytiin, jos aamu on aloitettu pyöräillen.

wheelström_joonas_laurila_1

Niin rakastan minäkin. Pyörä on helppo parkkeerata keskustassa ja sillä pystyn hoitamaan lähes kaikki asiat nopeammin kuin autolla. Gran Amigo on kaupunkipyörä ja se on kuin kala vedessä liikenteen seassa. En malta odottaa kun päästään perheen kera pidemmälle reissulle niin, ettei ainoat vastaantulevat eläimet ole citykaneja, Kanadanhanhia tai Koffin kärryjä vetäviä hevosia. Saan sitten itsekin lisää kokemuksia fillarista ja Wheelströmistä.

Wheelström Gran Amigo lainassa.


Poikien eka juoksukisa

/ Joonas / (6) kommentoi

Yksi unelma vanhempana on jälleen täyttynyt, kun pääsin eilen juoksemaan ensimmäisen juoksukisan poikien kanssa Helsinki City Running Day’ssä. Matkana 5 kilsaa, kuuma keli ja pikku vastatuuli eli olosuhteet olivat liki täydelliset.

Helsinki_city_running_day_joonas_laurila_3

Poikien kanssa on tullut juostua jo lukemattomia kertoja, minkä takia en jaksanut stressailla turhia, pojat kyllä viihtyisivät vaunuissa, kunhan vauhtia on tarpeeksi ja virikkeet riittäisivät. Eniten päätä vaivasi, miten pojat jaksaisivat odottaa lähtöa ja miten kisan alku tulisi sujumaan. Ruuhka ja kapea alku kun ei tuplarattailla ole se mieluisin tapa aloittaa juoksua.

Rattaiksi valitsin Bugaboon Donkeyt, koska halusin ehdottomasti molemmat pojat mukaan. Eturenkaat vaan lukkoon ja rengaspaineet vähän isommiksi niin kärryt rullaavat kivasti. Vauhdilla ei väliä, kunhan saan kokea tämän päivän molempien poikien kanssa, Hannan kannustaessa reitin varrella.

Helsinki_city_running_day_joonas_laurila_1

Kuten sanottu, niskapaskat ja kärryistä lenkin aikana lentelevät tavarat ei jännänneet. Naamat kohti menosuuntaa, rohkeasti niin eteen kärkeä kuin mahdollista ja kun alun kehä 1:n aamuruuhkaa pahemmasta sumpusta oli selvitty niin päästiin itse asiaan eli nauttimaan juoksusta. Jatkuva myyntipuhe pojille maalissa odottavista suolakurkuista ja rusinoista paransivat vielä mahdollisuuksia onnistuneeseen suoritukseen.

Kisa sujui lopulta paremmin kuin uskoinkaan

Rullailtiin poikien kanssa matka kevyeen vastatuuleen vähän päälle 21 minuutin, mahtui enemmän tapahtumia kuin mitä Facebook suoltaa viikossa. Puolimatkassa nappasin Garminin kundien tarjoaman vesipullon ja avasin korkin todeten, että kyseessä oli vichyä, joka virkisti koko tiimin ulkoisesti, kun se suihkusi vauhdissa päällemme. Tästä toivuttiin nopeasti ja pian nähtiinkin Hanna kannustamassa hurjasti Finlandia-talon nurkilla. Itse sain tästä valtavasti energiaa, mutta pojille iski ohituksen jälkeen ikävä, jota sitten paikkailin seuraavat sadat metrit pikku valkoisella valheella, että ollaan matkalla kotiin.

Helsinki_city_running_day_joonas_laurila_2

Viimeiset virstat alkoivat jo vähän painaa jaloissa ja kun reitin luonteesta johtuen kannustuskin hiipui, niin meno oli aika raskasta. Tai kunto huono. Maaliin päästiin kuitenkin ilman ongelmia ja palkintona pojat saivat luvatut rusinat ja mitalit.

Helsinki_city_running_day_joonas_laurila_4

Tapahtumana 5 kilsan katukisa oli juuri sitä, mitä Helsinki City Running Day kaipasikin. Matalan kynnyksen kisa, jonka voi halutessaan myös juosta all out. Mikä vaan sopii omiin tarpeisiin parhaiten. Toivottavasti tällä kisalle seuraa jatkoa koska reitti ja matka soveltuvat täydellisesti myös kärryjen kanssa juoksenteluun. Ja olisi kiva, että ensi vuonna näkyisi enemmän juoksijoita kärryjen kanssa niin tällä kuin muillakin matkoilla. Mielessäni pyörii entistä voimakkaammin myös ajatus omasta juoksukisasta, jossa lapset olisivat keskiössä.

Lisää juoksuaiheisia juttuja voit lukea kirjastani, joka on nyt toukotarjouksessa No Tofun verkkokaupassa hintaan 20€ ja kirja kuskataan kotiisi ilman postikuluja, ei kuitenkaan juosten.


Juoksijan kulma GoExpossa

/ hanna / Kommentoi

Joonas täällä huutelee, onpas ollut hullua hulinaa viime viikot. Päivät ovat täyttyneet firman, rakkaan vaimon ja skidien sekä kuntoutuksen lisäksi GoExpo-messujen järkkäämisestä ja nyt on suunnittelut suunniteltu ja messut on jo ovella. Pian pääsen toviksi luurista irti ja mikkiin kiinni, toivottavasti näen sinutkin Messukeskuksessa 2.-4.3.2018.

JJ review final jpeg output 2048px 002

Tennarit ovat kuljettaneet minut GoExpoon jo vuosien ajan ja tänä vuonna hostaan omaa osastoa joka kantaa nimeä Juoksijan kulma. Haastattelen mielenkiintoista porukkaa, joita kaikkia yhdistää rakkaus lajiin. Lajeja on luonnollisesti monia ja ajatuksena on kaivaa pintaa syvemmältä ja pureutua kulisseihin ja asian ytimeen. Vieraiksi olen etsinyt heitä, joilla on sanottavaa ja joiden tarina on innostanut itseäni. Heidän ajatuksensa ovat taatusti kiinnostavaa kuunneltavaa. Ja minua saa tulla messujen aikana vetämään hihasta ja moikkaamaan. Juoksusta ja sen vierestä kun riittää juttua.

JJ review final jpeg output 2048px 008

Hanna tulee hänkin perjantaina lauteille turisemaan, joten jos karvainen naamani ei kiinnosta, niin ehkä vaimon ajatukset lasten liikkumisesta saavat sinut messiin.

Juoksijan kulman koko ohjelma löytyy GoExpon sivuilta.

Ps. Lippuja laitetaan jakoon myöhemmin tällä viikolla Instagramissa @joonas_laurila – ota seurantaan ja tule sinne kytikselle.


1 2 3 8