Mitä sille kenkähyllylle kävikään? (sis. alekoodin)

/ hanna / (8) kommentoi

Yhteistyössä Lundia
Hanna G Lundia output 2048px 018Muistatteko sen, kun Joonas teki makuuhuoneemme seinälle kenkänäyttelyn? Asiat muuttuivat hitusen sen jälkeen, kengille ei löytynyt sopivia säilytyslaatikoita joten siirsimme ne toistaiseksi pois keräämästä pölyä. Muutama pari sai jäädä.

Hanna G Lundia output 2048px 020Hanna G Lundia output 2048px 017Kotonamme on neljä kirjahyllyä, joten lukemiset on hajautettu usean huoneen kesken, pidän nykyään ilmavista hyllyistä enemmän kun täyteen ahdetuista. Viisi Ikean kassillista kirjoja on matkalla divariin, olen oppinut myös luopumaan kirjoista. Mitä vähemmän niitä on, sitä enemmän niihin tulee uppouduttua ja sehän olisi tarkoitus, ei pölyn kerääminen.

Lundian omiin System-bokseihin saa mahtumaan kaikenlaista, saattaisitte yllättyä jos näkisitte kuinka paljon tavaraa ne vetävät sisäänsä. Lajittelin toiseen huoneeseen, samoihin laatikoihin, kaikki lasten lelut. Yhdessä isossa on duploja, toisessa puupalikoita ja kolmannessa pehmoleluja. Yksi tämän hyllyn laatikoista kätkee sisäänsä palapelit ja laturit.
Tärkeimmässä, eli tuossa ankan vieressä on mun korvatulpat, unimaski ja jokin seerumi yötä vasten, jonka pitäisi pitää tyynynjäljet nassusta pois. Ei toimi.

Hanna G Lundia output 2048px 016Olohuoneen puolella laatikot seilaavat vähän siellä ja täällä, värit sointuvat toisiinsa ja muuhun kotimme väritykseen (tai värittömyyteen paremminkin) todella hyvin, eli ei tässä voi mennä vikaan. Minttu, savunharmaa ja sininen ovat laatikoiden värivaihtoehdot. Hakolan värimaailma tuntuu olevan samoilla aalloilla sekin, suomalaiset tähdet loistavat kimpassa vielä kirkkaammin.

Lundia1System-laatikoihin ihastuneille loistavia uutisia!

HANNAG-koodilla saat sekä verkkokaupassa että myymälöissä Lundia System -laatikot -30% alennuksella.
Tarjous on voimassa 22.8.-31.8. Normaalihinnat 69€, 99€, 149€, kolmen laatikon setti 259€.

Tontillani Instagramissa @hannagullichsen käydään pian kisaa yhdestä laatikkosetistä, jossa suurimman laatikon sisällä on kaksi pienempää – kuikkaa siis Instan puolelle tuossa torstain tietämillä!

Hanna G Lundia output 2048px 031Lundian erikoisvärillinen (Tikkurila H440) Aalto kirjahylly on saatavilla todella rajoitettu määrä, vain 100kpl. Väri juhlistaa Lundian 70-vuotista taivalta (1948-2018), joka tulee täyteen ensi vuonna. Kirjahylly ja osa System-laatikoista saatu.

Kuvat Antti Mutka


Stadikan taikaa ja uusi vanha harrastus

/ hanna / (7) kommentoi

IMG_7755- Nämä sandaalit on Kroatiasta, ei ne ole oikeat terveyssandaalit, mutta nätit ja tosi hyvät jalassa!
– Mennään tänne kun täällä ei ole ihmisiä.
– Miten sä laitat hiukset tonne altaaseen?
– Kyllä se on niin, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän saa kauhoa.
– Ei näistä ketunnokista enää niin väliä, päätin heittää rintaliiveillä vesilintua kun täytän 80. En pue niitä enää koskaan, mokomat!
– Muista kehua itseäsi joka tunti. Ja uimalasit, niitä pitää pestä saippualla jotta eivät vuoda.

IMG_7681

Olen ollut onnellinen istuessani uima-altaan reunalla ja kuunnellessani ihmisiä, tähän oli melko pitkä matka.
Kaikki alkoi esikoiseni halusta osallistua minitriathlonille. Tai kelataanpa vielä enemmän, oikeastaan kaikki alkoi Headspace -sovelluksesta jonka latasin puhelimeeni.
Meditaatio on heille joilla on aikaa moiseen, mulla on tässä tää kiivastahtinen elämä, ei tässä ehdi meditoida, ajattelin.  Ja tähän se kuuluisa ääni kun kelkka kääntyy täydessä vauhdissa.

En viihdy ihmispaljouksissa, se ei varsinaisesti liity siihen, ettenkö pitäisi ihmisistä. Ruuhka-ajan ratikat ja keikkojen eturivit jätän muille, muutenkin tykkään liikkua väljillä vesillä. Siksi uimahalli ei ole houkutellut puoleensa.

Kuuntelin Headspace’n tarjoamaa, alusta asti koukuttavaa ja visuaalisesti kiinnostavaksi muovattua mindful moments-hommelia kolme minuuttia päivässä ja aloin ymmärtää mistä on kyse.
Muutin yhtenä iltana kolme minuuttia kymmeneksi ja nukahdin ilman korvatulppia. Ymmärsin ettei  minun tarvitse havainnoida kaikkia ihmisiä ja ääniä joita ympärillä pyörii, voin ihan yhtä lailla sulkea heidät kauemmas tietoisuudestani ja hyräillä menemään, katsella kaaosta kauempaa ja antaa sen soljua ohi – ei siitä stressiä kannata repiä, sielläpähän pyörikööt.
Ja kappas, he eivät enää aiheuttaneet levottomuutta minussa.

Ensimmäisellä kerralla vein esikoisen uimaan ja istuin itse penkillä, kävelin altaan reunalla ja muistelin nuoruuden rakasta harrastusta, joka oli juurikin uinti. Ja taitouinti, molempia tuli testattua. Muistaakseni nautinkin niistä, vai mitä, muisti?
Se oli arasti samaa mieltä. Se muisti nenään vedetyt kloorivedet ja ruttuiseksi rusinaksi muuttuneet sormenpäät, nenäklipsin, Hart-Sportin maun ja kumilenkin jättämän painauman nilkassa.

IMG_7754

Seuraavalla kerralla hyppäsin itsekin altaaseen, kello oli 06.39 eikä ollut ruuhkaa, koulut olivat juuri alkaneet. Kelluin lastenaltaassa ja katsoin taivasta. Oli helppoa olla ja katsoa skidin menoa. Kellotin hänen uintiaan ja olin semipaska mutsi. Ui lujempaa, anna sille liu’ulle mahdollisuus äläkä pyöri siellä miten sattuu, älä vaihda tyyliä kesken matkan!  Näytin illalla kotona YouTubesta uintivideoita, tajusin miksi en ole opettaja. Kai se hyvin meni, kahdessa viikossa aikansa parani 50%.

Kolmannella kerralla uin jo vauhdilla, bikinit eivät pysyneet perässä, kiskoin tissejä piiloon ja olin silti hullun fiiliksissä. Vettä meni korvaan, hypin sen pois. On tosi ärsyttävää kun vettä menee korvaan, mutta on aivan mieletöntä saada se pois.

Neljäs kerta ja päälläni oli kassalta vuokrattu vuokrauikkari, skidin uimalasit ja hirveä into. Skidi oli koulussa, lähdin uimaan yksin. Uin kilometrin aikaan 29 minuuttia, en osannut suhteuttaa sitä mihinkään, mutta rintaa vedin koska sen tekniikan osaan parhaiten. Tutkin uinnin jälkeen altaan reunalla roikkuen laattojen saumoja ja pohdin kloorin määrää, tasasin kiihkeää hengitystä ja olin onnellinen.
Jalat oli hyytelöä kun laskeuduin portaita suihkuille, kädet ottivat kaiteesta kiinni ja olivat hyvin huterat nekin.

Maailman hienoin tunne. Koukku oli siinä.

IMG_7368Nyt mulla on uudet uikkarit, uimalasit ja uimalakki. Kaksikymmentä vuotta sitten ei muuten ollut lakkia johon mahtuu tukka! Sinne saa nykyään viikattua letin jemmaan, eikä kallo räjähdä, mieletöntä!

Mulla on myös Stadikan kuukausikortti, vapaauinti menee kivasti ja kivuttomasti kun jalkojen välissä on se punainen kelluke (kelatkaa, olen alkanut testailla niitä vehkeitä sieltä ritiläkorista!) ja ennenkaikkea mulla on aivan hysteerisen onnellinen hymy naamalla joka aamu kun sukellan altaaseen.

Kävin aamulla kuumassa saunassa seisomassa uunona oven vieressä, sillä tajusin tarvitsevani pefletin. Alan ymmärtää kirjoittamattoman etiketin joka kaikkialla on, Stadikallakin. Ja todellakin vaihdan tyyliä kesken uinnin, pyysin skidiltä anteeksi typerää neuvoani.

Yksi siisteimmisä jutuista on ostaa uinnin jälkeen iso kahvi ulkokiskasta, se maistuu joka kerta parhaalle aamukahville ikinä. Tänään ostin myös ruisleivän ja keitetyn munan ja sain toisen kaupan päälle.

Ps. Etsin parhaillani valmentajaa joka ohjeistaisi minua tekniikan kanssa ja laatisi jonkinlaisen ohjelman, altaassa päämäärättömästi ajelehtivaa naista minusta ei saa tekemälläkään.


Olohuoneen uudet sävelet

/ hanna / (27) kommentoi

Yhteistyössä Hakola

Kun muutimme tähän kotiin, näin asunnon ulko-ovelta keittiön ja ajattelin, että tuossa keittiössä olisin kattiloineni onnellinen. Olin valmis kirjoittamaan vuokrasopimuksen vaikken ollut paljon muuta huoneistoa edes silmäillyt. Keittiössä vietetään aikaa paljon, toiseksi eniten olkkarissa, kuka noita muita huoneita edes kaipaa.

Olohuoneemme on keittiön kanssa identtinen, tila on valtava ja sitä hallitsee upeat ikkunat, joista pidän liki yhtä paljon kuin kalanruotoparketista. Verhoja en edes
harkitsisi, en halua peittää näin kauniita ikkunoita. Olkoonkin, että vastapäinen talo on varmasti postinumeroalueemme rumin.

Tilan hulppea koko tuo avaruuden lisäksi myös haasteita. Kaiku oli yksi niistä, kunnes löysimme paksun maton, siitä lisää ihan kohta.

hakola_1hakola_3

Me laitoimme olkkarin kesän aikana kokonaan uusiksi. Homma lähti eskaloitumaan siitä, että aloin olla valmista naista luopumaan edellisestä löhösohvastamme, se kun oli tehnyt meillä tehtävänsä, eli kannatellut minua vaakatasossa raskaus- ja vauva-ajan, halusin elämäämme jotain ryhdikkäämpää, silti hiton mukavaa. Jotkut asiat tapahtuvat, eikä sitä ihan tajuakaan miten oikeaan aikaan jokin meili kilahtaa sähköpostiin.

Annaleena Hämäläinen, nainen kolmannessa polvessa perheyritys Hakolan puolesta oli yhteydessä ja sovimme treffit. Klikkasi ihan ääneen, sekä firman että naisen kanssa. Sen jälkeen sisustuspeto oli irti.

Hankimme sohvan lisäksi paljon muuta, mutta keskitytään aluksi tähän olkkarin helmeen joka on valloittanut koko perheemme sydämet.

Sohvan nimi on Lazy, samaistun usein kun hyppään illalla sen syliin. Laiskottelu on ihanaa, aliarvostettua ja aivan välttämätöntä, homma pitäisi merkata kalenteriin jotta se ei unohtuisi.

Huonekalut kannettiin kotiin, koottiin ja sain ohjeistuksen niiden kanssa eloon: eläkään, sotkekaa, peskää! Ei tartte varoa, se ei sovi luonteelleni lainkaan, en ole lasinalusia käyttäväa tyyppiä, olen punaviiniä läikyttävä ja suklaata sohvalla syövä nainen joka ei tahroista pistä pahakseen. Ja kun pesun aika koittaa, irrotetaan päälliset, heitetään koneeseen ja puetaan sohva uudestaan.
Sain myös majanrakennusvinkkejä, sohvasta on tosiaan mahtava rakentaa majoja. Rakastan tätä ajatusmaailmaa! En suostu vetämään muoveja kaiken päälle ja kasaamaan arvotavaroita vitriinikaapin ylähyllylle odottaessani että pojat kasvaa. Elämä on nyt, nautitaan siitä nyt!

Viime viikkojen aikana olen päässyt tapaamaan Annaleenan isän ja puolison, saanut niin asiantuntevaa ja sydämellistä palvelua, etten oikein muistanut moista olevan olemassakaan.Vilpittömin mielin uskallan sanoa, että tässä brändissä on potentiaalia nousta Jurvassa vuonna 1963 perustetusta yrityksestä maailmalla tunnetuksi suomalaiseksi huonekalufirmaksi. Sinne se on toki jo matkalla, sillä näin sydämellä ja ammattitaidolla luotsattua paattia en ole aiemmin kohdannut.

hakola_2Olkkarin pehmein asia on matto jota metsästimme sitten loppupeleissä vuosia. Se löytyi Nest Factoryn kautta ja vihdoin se on kotona, en voisi olla tyytyväisempi. Pehmeälle matolle on hyvä muksahtaa niissä ajankohtaisissa kävelytreeneissä joita kaksoset pitävät yllä, eikä ylellisempää alustaa voisi varpailleen keksiä. Kaikuva olkkari oli muisto vain kun matto rullattiin auki.
Jos maton hankinta on sinulle ajankohtainen, etkä halua konekudottua, karvaavaa halpisversiota vaan aidon ja oikean, tsekkaapa Instan puolelle heti tiistaina. Siellä on hyviä uutisia!

Round on mustan sohvapöydän nimi ja tämä rahi oli asia jota en tiennyt tarvitsevani ja nyt sen ympärillä pyörii aina joku. Joko hän joka opettelee kävelemään tai hän joka kaipaa istuinta. Vihreä väri on nyt jotain aivan uutta kodissamme, tuntuu tutulta vaikka ei ole. Minusta se istuu tänne hyvin.

hakola_5hakola_4
Rakastan syksyä, se on myös Joonaksen lempivuodenaika. Aiomme ottaa siitä kaiken irti löhöämällä kotona kainalokkain, nyt kun puitteetkin on enemmän kuin kohdallaan.
Kerron sohvasta ja muista uusista kodin jutuista mielelläni lisää, kysykää pois! Nyt heitän pitkälleni, koko aamupäivä meni esikoisen triathlonin parissa, kovasti odotetut päiväunet tulee niin tarpeeseen.

Let’s Lazy!

Kuvat Antti Mutka


1 2 3 125